Wp/liv/Kǟrpa
| Kǟrpa Mustela erminea | |
| |
| Vōlikšimi | Jelāid Animalia |
| Phylum | Sǟlgapaggõljelāid Chordata |
| Klas | Imtijizt Mammalia |
| Order | Rāgilizt Carnivora |
| Aim | Kǟrpad Mustelidae |
Kǟrpa (Mustela erminea) um ikš piški rāgili. Kǟrpad jelābõd Eirōpõs, Āzijs ja Pūoj-Amērikõs. Ta um laigāld lagtõnd jelāj Leţmōl. Kǟrpa võīkslõji tūoitõg ja jeldõbkūož jags um nirţ. Pūoj pūol um jemīņ kǟrpidi bet jedāl pūol nirtidi.
Nägu
[edit | edit source]Kǟrpad kejā um itt jõvāgit pitkā. Nägu pierrõ um kǟrpa īdsugli až nirţ, kīenstõ tǟnda sōb tīedõ vaitõ mustā tabārtutkām pierrõ ( nirţõn um se kōskõks īds vermõ). Sõvvõ um kǟrpad sǟlga-jag brūnliki ja mag-jag valdzliki. Tallõ um kǟrpad pigātagā täudlistiz vāldad, bet tabārtutkām īeb ka tallõ mustāks. Jedāls īebõd kǟrpad mūndas kūožõs ka tallõ brūnizõks. Kǟrpa um jo sūrim äbki nirţ. Täm rump pitkit um 16–38 cm, iziztõn immõr 297 mm, jemiztõn immõr 264 mm. Tabār pitkit um 6–12 cm, iziztõn immõr 117 mm, jemiztõn immõr 110 mm. Kǟrpa svarā um 90–445 grammõ maksimāliztiz 760 grammõ.
Jelāmizvīš ja pāika
[edit | edit source]Kǟrpad jelābõd setmõs kūožiz, nägţõbõks mõtsīs ja sūoši. Näntõn mīeldõbõd ka kažžizt kūožõd. Kǟrpa võib likkõ mis jegān āigal. Sūr kīlma agā toūvõ-īļing āigal võib ta kōgiņ vȱlda vōŗõs, purrijizt midžās agā mūndas mūši kūožiz salliz jarā puggõn. Jarā-urktõmiz pāikidi võib ta eņtš teritōrijs saggõld vaidõ.
Tuoitõmi
[edit | edit source]Kǟrpa akūb amḑi purrijiži. Saggõld plīndartõb ta līndõd piezidi. Až purrijiži um veitõ siz sīeb ta kūonidi ja kaļḑi, nǟlgalizõks īžkist gadāg-mōŗidi. Až tuoitõgt um pǟgiņ siz kūoŗõb ta tagā-varidi. Kǟrpa akūb sōdõkst mittõ set mō pǟl, set ka sūrimõd purrijizt midžīs. Až ta um midžā jelānikād jarā sīenõd, võib ta īž nänt piezzõ jellõm īedõ. Kǟrpa um ie-tūoji, sīestõ ku ta ukkõ-sōtõb pǟgiņ īridi ja suoŗkidi. Sōdõkst tagān ajjõs jūokšõb kǟrpa väggi kierdõ. Jõvā vȯigõmiz mõistimiz pierāst sōb ta mōjõ ka vied-kubūd kōlidi. Ta grēbõb ilzõ pūd ja pȭzõd pǟl . Lum pǟl likūb ta kōd-kȭrdalizt īekõmiztõks, mingizkõrd likūb ta ka lum allõ.
Pǟgiņtõmi
[edit | edit source]Jemizt kǟrpad sōbõd sug-vaļmõks väggi nūoŗõld, jubā 2-3 kū vannit. Kilāb võibõd ne siz ka vīļa-kāndajizõks tīedõ. Iziztõn at-tulāb sug-vaļmõks pierrõ-tulbizõn āigasts. Kǟrpa pǟgiņtõb ikškõrd āigasts. Kuoīnimi sugūb irdistiz kievād agā sõvvõ īrgandõksõs. Kussõl vȯlmi līb 9–10 kūdõ, nei ku pūogad sīndõbõd pierrõ-tulbizõn kievād. Pȯigḑi um irdistiz 4–8 mingizkõrd 3–18. Ni-sindõn kǟrpa svarā um setku 3-4 grammõ. Nēmi tulāb näntõn setku kū-vannit, kuod-midžā jarā-jetābõd ne 2 kū vannit. Kǟrpa pǟgiņtõmi ja jennit palāidõb purrijizt jennitõst. Āigastis až um pǟgiņ purrijiži, kazāb pǟgiņ ka kǟrpad lug, purrijizt piškīntimiz pierāst īeb ka kǟrpidi jo veitimõks.
Kōskõ-nōgõ
[edit | edit source]Kǟrpa vaidõb karrõ kakš kõrd āigasts. Karrõd vaidimi sugūb lum tulmiz tulmiz ja lēmiiz irdiztõn āigadõn täm jeldõbkūožõs. Kǟrpa nōgõ um vǟrtli kōskõ-nōgõ, siedā valdõ kǟrpa kōskõzt kāndiztõ īžkist kēzard ja kēņigõd.