Wp/krl/Portimo

Portimo

Portimo ili kärppä on niätäeläimien heimoh kuuluja pienikokoni petoeläin, kumpani eläy pohjosen pallonpuoliskon luontiella alovehella. Portimo šyöy vesi-, meččä- ta peltomykrie i oravie ta čupihiirie, ka niise puolukoita ta muššikoita. Päiväššä portimo šyöy 70-100 grammua. Portimon pahimpie šualistajie ollah revot, niäjät ta petolinnut. Onnakko portimo on nopie eläin, joten šualistaja šuau šen harvoin kiini. Portimo on tärkie hiirien mečäštäjä, ka toičči še tulou šiipikarjan piällä. Portimolla ei nykyjäh ole talouvvellista arvuo.

Portimo on väkövä ta kaprakka eläin, kumpasen vartalon pituhuš on 20-27 senttimetrie. Häntä on 7-20 senttimetrie ta eläin painau 70-260 kilogrammua. Portimon vartalonrakenneh on notkie ta pitänomani, jalat ollah lyhyöt ta vahvat. Käpälä on viisivarpahini ta kynnet näpiet. Korvat ollah pienet, pyöriet ta pissyt. Turkki on pehmie ta turpie; talvella še on lumenvalkie ta kešällä pruuni, vačča ta rinta ollah halienkeltaset. Hännänpiä on mušta.

Portimo liikkuu hyppien. Šitä tavatah monenlaisissa ympärissöissä. Piilopaikkoja ollah ruoppahat (ruopaš = raunivo), kuatunuijen puijen ta jyrsijöijen čuumut i murrot (murrikot). Pešän portimo luatiu vain poikasilla ta muiten käyttäy šatunnaisie elopaikkoja. Portimot eletäh tavallisešti 1-2 vuotta, ka ne voijah elyä jopa yli 7 vuotta.