Wp/fit/Rajarasimi

From Wikimedia Incubator
< Wp‎ | fitWp > fit > Rajarasimi
Fordson traktori

Vanhaat alentavat asentheet[edit | edit source]

Rajarasismila on vanhaat perintheet, mutta itte termi on myöhänen kehitys. On tavalinen sanonta ette on helpompi tehhä Stokholmin osaks Suomea kun Tornionlaaksoa. Sanonalla on vanhaat perintheet. Jo 1924 fil.tri. ja Norrbottenin läänin kouluinspehtööri Albin Neander, joka oli syntyny 1878 Eteläruottissa, väitti kirjassaan ette vaikka siirtäis Suomen rajan aina Göteborghiin saakka silti jäis pieni Ruottalainen saari nimittäin Tornionlaakso missä kohta kaikin puhuvat suomea eli saamea mutta jokka ei mishään nimessä halua olla suomalaisia. Ruottin Tornionlaaksossa ei ollu yhtään suomalaista. Neanderin mukhaan ruottalaiset virkamiehet kun hän itte laskethiin vähän jälkhiin jäähneeks jos net olit töissä Tornionlaaksossa, joka oli kulttuurisesti jälkhiinjääny. Suomalaiset on lujat uskossa mutta heijot järjessä, meinas ummikko, fil. tri. ja Norrbottenin läänin kouluinspehtööri Albin Neander [1]

Vanhaata perinettä

Meänmaan rajarasimi[edit | edit source]

Rajarasismi on sen kultturiasentheitten pohjala viimi vuosikymmeninä kehittyny termi joka kuvvaa asentheita lännen- eli iänpuolisista tornionlaaksolaisista. Asentheet on tärkeä osa olevasta kulttuurirajasta Ruottin ja Suomen Tornionlaakson välilä, jota jokku kuttuvat Berliininmuuriksi [2].

Rajarasismila tarkotethaan asentheita ja toimintaa jokka pyrkivät eristämhään Ruottin Tornionlaakson Suomen Tornionlaaksosta, ja osittain toisin päin. Rajarasismi on kaikki asentheet jokka haluavat säilyttää ja rakentaa vanhaata kulttuuriraijaa. Asentheet toisen maan asukhaista on välistä niin alentavia ette asosieerathaan rasismhiin, vaikka se käytänössä ei ole raasista kysymys, vain hieman poikkeaavista kulttuurista jokka on kehittynheet vähän erhiin suunthiin viimi vuosisaan aikana. Molemin puolin väylää on pyritty rakentamhaan menttaalisia karttoja jokka kulkevat pohjoisesta etelhään, ja vähemin lännestä ithään eli toisin päin. Siittä syystä on kehittyny osittain ja välistä kaks kansaa, vanhaasta yhtenhäisestä kansasta. Raja on se joka leikkaa kansat kahteen, ja niistä asentheista mitä se kulttuuriraja on rakentanu on luottu käsite rajarasimi, joka on tulos muutosprusessista missä pyrithään purkamhaan kulttuurirajan vaikutuksia.

Termi rajarasimi sinänsä on tulos kehityksestä joka alotethiin 1980-luvula. Sitä ennen olit lähespä kaikin rajarasistia koska harva pulitiikkeri, virkamies eli kansalainen halus purkaa kulttuurirajan. Nyt on tornionlaaksolaiset sekä rajarasistia, porstuasuomalaisia, meänmaalaisia, suomalaisia, tornionlaaksolaisia, hurria, tornedalsfinne ette ruottalaisia, ja ummikoita.

Meänkieli osa rajarasisimista?[edit | edit source]

Aika moni väittää ette itte meänkieliki on rajanrakentaja ja osana olevasta rajarasismista koska se tekkee Ruottin/Suomen rajan kielirajaksi, jakkaa raja-alueen kahteen eri suomen-ukrilaishiin kielhiin [3]. Samasta näkökulmasta väitethään ette stryktyyri sanakirjassa ja sisältö valtion tillaamassa meetiaraportissa on osia rajarasismin stryktyyristä.

Asentheet rakentavat kulttuurirajoja[edit | edit source]

Sen rajarasismin takia väitethään kulkujutuissa ette on olemassa haaparantalaisia jokka sanovat ette het on asunheet koko elämänsä Haaparannala ja ei ole koskhaan käyhneet toisela puolen raijaa, ylpeästi väitethään [4]. Ragnar Lassinantti sanoi jo 1970-luvula ette Haaparanta on kummalinen paikka koska se on mailman ainua kaupunki missä kehuthaan ja olthaan ylpeitä jos osathaan vain ruottia, ja hävethään jos osathaan ruottia ja suomea. (Tosiasiassa sellaista on/on ollu kohtapa joka raja-alueessa missä on kaks kieltä.) IKEA ja yhteistyö on muuttanu paljon asenthetia ja vastarinta yhteistyöle on Haaparannale aika matala. Niistä asentheista on luottu eetnisiä ja alentavia termiä kun vonnu, hurri, rajarasisti ja porstuasuomalainen [5].

Suomen puolela saatethaan olla hyvinki alentavia kaikile jokka tulevat Ruottin Tornionlaaksosta, vaikka useasti on niin ette heitten vanheemat saattavat olla Suomen Tornionlaaksosta. Ruottin Tornionlaaksossa oli olletikki aiemin Suomessa syntynheet jokka olit kriittiset Suohmeen [6]. Nykysin on aika paljon jokka ossaavat kuitekki meänkieltä ja jokka saattavat riitelevällä tavala meänkielelä ja väittää ette het ei ole rajarasistia vaikka ei haluaa saa yhteistyötä Suomen Tornionlaakson kans. Mutta aiemin sama kielimuoto kuttuthiin suomeks, (jospa ei oikea suomi aina), ja silti väitethiin samanlaisia asenthetia.

Referensit[edit | edit source]

  1. Neander 1924:38-39
  2. Winsa 1998, 2000
  3. Winsa 1997
  4. Winsa 1996
  5. Winsa 1998
  6. Winsa 1998

Lähteet[edit | edit source]

  • Neander, Albin (1924). Vainio. Norstedts. Stockholm.
  • Winsa, Birger (1997). Från ett vi till ett dem Torne älv som kulturgräns. Ingår i: Korhonen, Olavi: Språkliga och kulturella gränser i Nordskandinavien / Olavi Korhonen & Birger Winsa. Umeå. Kulturgräns norr. ISBN 91-88466-08-6.
  • Winsa, Birger (2000). Language planning in Nepal, Taiwan and Sweden. Edited by Richard Baldauf and Robert B. Kaplan. ISBN 1-85359-483-0. Clevedon: Multilingual Matters, cop. 2000. Serie: Multilingual matters, 99-0327043-7; 115 s.
  • Winsa, Birger (1998). Language attitudes and social identity : the oppression and revival of a minority language in Sweden Edited by Pauline Bryant. Canberra. Applied Linguistics Association of Australia. Serie: Australian review of applied linguistics. Occasional paper.
  • Winsa, Birger (1996). Från Tornedalens finska till meän kieli. I Horn, Frank (red.) Svenska språkets ställning i Finland och finska språkets ställning i Sverige. Pp 138-158. Juridica Lapponica nr 14. Lapplands universitet. Rovaniemi.