Wp/fit/Meänkielen fööretaakaria

From Wikimedia Incubator
< Wp‎ | fitWp > fit > Meänkielen fööretaakaria

Meänkielen yrittäjiä[edit | edit source]

Meänkieli ja suomi on 30 vuoen aikana kehittäny piian noin 50 työpaikkaa Ruottin Tornionlaaksossa enimäksheen julkisella sektorila. Useimiten koulutuksen kulttuurin ja meetian aloila. Nykysin kans jokhainen kunta palkkaa ilmottajan joka ossaa suomea ja/eli meänkieltä. Yksityiselä yrittäjän markkinalla on huomattavasti vähemin virkoja. Harva fööretaakari saattaa ellää meänkielestä eli suomesta. Suuri esimerkki ja poikkeus on kuitekki IKEA, joka on täyesti kakskielinen yritys, on yli sata työntekijää, ja suomi on tärkeä yrityksen kieli koska enemistö ostajista on Suomesta ja on useimiten siksi ummikko suomalaisia. Moni yritys kyllä praataa ja käyttää meänkieltä/suomea kaupankäynissä, mutta harvala on tietoinen, viralinen ja julkinen stratekia tähhään suunthaan. Harva yrittäjän kotisivu on suomeksi ja aina harvempi käyttää meänkieltä markkinointissa.

Teatterin alala ei ole ennää muu ryhmä ko Tornionlaakson kakskielinen teatteri Pajalassa, joka palkkaa noin 5 henkilöä. Mutta on yhä vaikeampi pittää kakskielistä tettaria koska nuorempi kansa ei ossaa meänkieltä.

Kääntäjän alala on aika moni väliaikasesti töissä. Vuoesta 2000 on hyvin paljon julkisia kotisivuja missä löytää meänkielen tai suomen käänöksen tähelisimistä osista. Harva meänkielinen lukkee niitä käänöksiä, mutta niilä on tärkeä sympoolinen vaikutus. Kuitekki seuraavat on paljon käänöstöissä: Ingela Henriksson, Inga-Britt Uusitalo, Bengt Pohjanen, Birger Winsa, Kerstin Johansson, Astrid Hedpalm, Linnea Nylund, Astrid Kruukka ja Regina Veräjä. Piian vielä enemän kääntävät ruottista meänkielheen? Yrittäjä Regina Veräjä on esimerkki kääntäjistä ja toimittajista joka saapi osan työpalkasta meänkielen alalta.

Musiikin alala on esimerkiks Jord, jonka artistit asuvat enimäksheen Pajalassa ja Jord laulaa aika paljon meänkielelä. Jord on kans monta vuotta opettanu koululaisia jokka ei ossaa meänkieltä, laulamhaan paikkakunnan kielelä. Ja sen työn tuloksia alkaa näkymhään aina enemän. Aika laila suosittuja englantinkielisiä lauluja käänethään nykysin meänkielele. Ja niitä laulavat usheimiten nuoret jokka ei ossaa puhua meänkieltä. Youtubeissa net on kuuluttavana. Ennen 2007 oli tuskin yhtään sellaista käänettyä laulua. Se on tuloksia siittä Interreg-prujektista mitä SWEBLUL ja Jord veit 2006-2008, ja mitä Pohjoismaitten karsintakilpailu Laulun Laulut ja Euruuppalainen laulukilpailu Liet Lavlut annoit laajempaa tukea. Laulettu kieli vettää ja viehättää nuoria ja on yks tärkeä instrymentti kielen elvytyksesä. mysiikkiä on nykysin kans uupperan muoossa ko Carina Henriksson siirtyi kotia Lainihoon. Hällä on uupperafestivaalit Lainiossa Lainio opera ja laulaa meänkieleläki.

Musiikin alala Laulun Laulut ja nuorisosatsaus on lopetettu rahanpulan takia. Molemat prujektet veit suurta intressii ja väkeä.

Meänkielen kirjailijoista pittä mainita Bengt Pohjanen, Bengt Kostenius ja Mona Mörtlund. Pohjanen on se joka parhaiten on kehittäny meänkieltä privaattimarkkinassa.

Sitten on toinen katekuria artistia ja kirjailijoita jokka ei ossaa kieltä sujuvasti, mutta jokka ossaavat kuvata monikielisen miljöön ruottiks ja sillä tavala elävät meänkielen kulttuurista. Paras esimerkki tältä alalta on Mikael Niemi, jonka kirja Popyläärimysiikkiä Vittulasta herätti huomioota hyvin monessa maassa. Kirjaa myythin hyvin monessa kappalheessa toistakymmenelä kielelä. Ilman meänkieltä tuskin Niemen kirjalisuus olis ulottunu yhtä kauas.