Wp/fit/Ameriikan matkustajat

From Wikimedia Incubator
< Wp‎ | fitWp > fit > Ameriikan matkustajat
Jump to navigation Jump to search

Ameriikansuomalaiset[edit]

Suomenkielisitten alueet Ameriikassa

Hyvin paljon on tutkittu ja kartoitettu sekä Ruottissa, Suomessa, Norjassa ette Ameriikassa kuinka Pohjoismaista tuli väkeä Ameriikhaan 1800-luvun loppupuolela, jonkin verran aiemin ja jonkin verran 1900-luvulaki. Mutta Pohjoismaitten vähemistöt on jäähneet tutkimatta. Meilä on tietoja kuinka monta suunile meni joka kunnasta Ameriikhaan, vähemin mihinkä net menit ja kaikhiin vähhiiten mitä kieltä net puhuit. Tutkimus tietää hyvin vähän kuinka monta saamelaista, meänkielistä meni Ameriikhaan ja mihinkä net menit sinne. Uskontoseuroitten kautta saattaa arvata mihinkä saamelaisia ja meänkielisiä siiryit, koska Laestatiolaisuus on tyypilinen niile vähemistöryhmile. Mutta henkilöt katoaavat suomenkielisitten kesken Ameriikassaki. Sen takia yks "suomalainen" Michikaanissa väitti pojalensa ette "ei ole olemassa aitoa suomalaista", Itte hän puhui suomea mutta oli saamelainen Norjasta. [1]. Meänkieliset ja kveenit Ameriikassa jokka menit Norjan kautta laskethiin olevan norjalaisia ja ruottalaisia mutta ilmotit itte, suulisen tietojen mukhaan, useasti olevan suomalaisia, koska net osasit suomea ja useasti ei halunheet paljastaa ommaa toelista taustaa monestaki syistä [2]. Michikaanissa tehtiin esimerkiks 1923 pitkät listat "Ameeriikaansuomalaisista" missä on alkuperäinen sukunimi ja kotipaikka mainittu. Hyvin suuri osa niistä "suomalaisista" tulit Norjasta eli Ruottista [3]. Saamelaiset Norjasta, Suomesta ja Ruottista laskethiin olevan norjalaisia, suomalaisia ja ruottalaisia. Ja aiot suomalaiset Suomesta laskethiin aina 1917 olevan ryssäläisiä [4]. Tutkimukset ja kuvvaukset Ameriikan "suomalaisista" esimerkiks Michikaanissa ei ees mainitte ette Kalumeetissa oli huomattava määrä suomenkielisiä tornionlaaksolaisia, pohjoisnorjalaisia ja saamelaisia [5]. Enniiten "suomalaisia" asutti Michikaanin niemenmaata Lake superirorin etelarantaa jota välistä kuttuthaan saunapeltiks [6]

Emikrasuuni Tornionlaaksosta ja Pohjoisnorjasta[edit]

Moni meni mettätöihin
Kruuakapunki Kalumeeti, Pohjoismichikaanissa

Tornionlaaksossa emikrasjuuni alkoi myöhemin kun Eteläruottissa ja suuriin osa niistä olit asukhaat Tornionlaakson Matarengin ja Haaparannan kunnista. Mutta koko Tornionlaaksosta menthiin varhain Pohjoisnorjan Kaavuonhoon/Kåfjordhiin, missä alethiin kuparikruuaa 1820-luvula [7]. 1860-luvula kruua sai vaikeuksia ja väestö jatkoi matkaa sieltä poikki meren. Ameriikasta asti tuli 1864 ajenttia Calumet Mining Companysta värväämhään kruuatyöläisiä Kaavuonosta Kalumeethiin ja net jokka lähit sait lipun maksetuksi kruuafirmalta [8]. Ensimäinen laiva jätti Trondheimin haminan 1865 ja yli 30 "suomalaista" ja saamelaista olit mukana Quebecin matkala, ja sieltä toisela venheeltä poikki suuren järven [9]. Nämät "suomalaiset" olit ensimäiset suomenkieliset jokka siiryit Keskiameriikhaan -[10]

Nykysestä Pajalan kunnasta emikrasjuuni lähti käynthiin 1870 kun 3 emikranttia lähit Ameriikhaan eli Kanathaan. Viiminen emikrantti lähti vasta 1942. Enniiten emikranttia Pajalasta oli vasta 1930-luvula, justhiins ennen toista mailman sottaa. Yhteensä Pajalan kunnasta lähti 524, ja aika justhiins puolet olit vaimoja, joka oli hyvinki harvinaista. Koska tiämä ette miehet olit enemistönä lähtemhään Ameriikhaan ja ette vaimot nykyaikanaki on ylheisesti olheet halukhaamat lähtemhään Pajalasta etelä Ruothiin niin se halukhuus lähteä Pajalasta on vanheempaa perinettä.

Haaparannan, Karl-Gustavin, Alatornion ja Matarengin seurakunnista/kunnista lähti vuosina 1881-1930 noin 2432 [11], mutta Torikan mukhaan sieltä lähit ensimäiset jo 1865 Lapinjärvestä. Valitettavasti tämä ensi porukka, joka oli 24 henkilöä, ei päässy kauemaks kun Norjan rannikkole ennenku net käänsit takashiin. Nämät on net jokka löyethiin matkustajalistoista. Aika moni meni ilman ette niitä näkyi mishään myöhemissä listoissa. Meni ostaa sellaisen American waistcoat, siis lippu joka antoi vääriä henkilötietoja ja matkustaja katosi sillä tavala listoista [12].

Vaikka Kirunan ja Jellivaaran kruuvat olit vasta auastu sieltä lähti noin 3050 Ameriikhaan, Kanathaan eli Brasilihaan 1880-1930. Näistä noin 1200 menit Kanathaan, 576 Brasiilhaan. 180 menit Norhjaan ensin Kaavuonon kuparikaivokshiin, ja moni niistä jatkoi sitten myöhemin työpulan ja köyhyyen vuoksi poikki meren. Norjasta meni noin 1000 "suomalaista" meren taka, kohtapa kaikin Kalumeethiin. Ameriikan feeperistä tuli niin voimakas siirto ette jo 1873 laskethaan olevan yli 1000 "suomalaista" ja saamelaista Kalumeetissa ja Hancockin alueela, ja lähespä kaikin pohjois Norjasta, Ruottista ja Suomesta. Paikkaa kututhiin "Ameriikan Lappi" eli "Kuparisaari" .[13] Hancockista tuli "suomalaisitten" pääkaupunki.

Väitethään ette tuli paljon seka-avioliittoja "suomalaisitten" ja intiaanitten kesken [14]. Yhen aikaa niitä kuttuthiin "fintiaaniksi". Piian näistä "suomalaisista" moni oli saamelainen?

Toinen paikka mihinkä moni saamelainen, kveeni ja ulosmuuttanheita tornionlaksolaisia Norjassa, menit oli Poulsbo, Washingtonin osavaltiossa. Poulsbota kuttuthiin yhen aikaa "Pikku Norja" .[15]

Niihin paikhoin mihinkä net suomenkieliset menit on kans Ameriikan lestaatiolaisuuen vahviimat alueet.

Suomenkieliset perustit yliopiston Ameriikassa[edit]

Finlandia yniversiteetti, Hancock, Michikaani
"Meänmaan" arkisto, Michikaani

1890 perustethiin Suomen Ameriikan Luterilainen Kirkko Kalumeetissa (The Finnish Evangelical Lutheran Church of America, eli lyhentheenä Suomi synod). 1896 sen Luteerailaisen kirkon toinen pastori Juha Kustaa Nikander, (s. 1855 Lammi Suomi -1919) perusti "Suomi college" joka myöhemin sai nimen "Finlandia university" [16][17]. Suomen kieli oli ylheinen opetuskieli alkuvuosina ja vieläkin suomea ja siihen liittyvää kulttuuria opetetaan. Suomen Luteerialaisitten perustama yliopisto on ainua yliopisto jäljelä jonka Ameriikan "suomalaiset" on perustanheet Finlandia university.

Mutta vasta jälkhiin 1892 alkoi lähtemhään suomalaisia Eteläsusomesta Ameriikhaan, siihen asti suomalaiset tulit pohjois Suomesta [18].

Myöhemin (1932) "suomalaiset" perustit suomalaisuuen suuriiman arkiston Ameriikassa. Sielä on hyvin paljon tietoja Tornionlaakson Ameriikan matkustajista: preiviä, kuvia, tietoja, histuuriata etc.

Suuliset tiot Ameriikan matkustajista[edit]

Wakefieldin, Michikaanin Suomiseura
Marvin ja Carolyn Lamppa, Babbitt, Minnesota

Koska on puutheelisia tietoja mihinkä tarkoin meänkieliset ja saamelaiset menit Ameriikassa ja Kanaatassa met käytämä jonkin verran suulisia tietoja kylistä mihinkä kyläläiset menit. Yksmielisesti sanothaan ette Kalumeeti, Pohjoismichikaanissa, oli paikka mikä veti paljon väkeä koska sielä oli sillon yks mailman suuriimista kuparikaivoksia. Kalumeetissa ja sen alueena kaupunkissa Houghton veti kans paljon väkeä Suomesta. Sen takia tänä päivänäki 2011 on moni katusjyltti kaksielisiä: englantia ja suomi. Puhelinkatalooki on täynä suomenkielisiä nimiä ja olletikki tuttuja sukunimiä kun Lampinen, joita on 13 (2011).

Toinen alue mihinkä tuli paljon Tornionlaaksolaisia ja pohjoisnorjalaisia on pohjois Minnesota. Esimerkiks Babbittin kylässä assuu 33 henkilöä jolla on Lamppa, sukunimi Kainulasjärvestä. Histuuuraintutkija Marvin Lamppa, jonka isoisä tuli Kainulasjärvestä, meinaa ette moni tornionlaaksolainen sanoi olevansa suomalainen kun net tulivat Ameriikhaan. Kolmanen sukupolven siirtolainen Marvin uskoi vielä 1980-luvula ette hään oli Suomesta. Ja se valheelinen tieto on saattanu hämärtää tilastoja.

Moni meni Norjan kautta, ja useasti ensin siiryit Norhjaan ja sitten vähän myöhemin sieltä yli meren. Aika useasti syy monen lähthöön oli köyhyys, esimerkiks oli yks 13 lasten perhee Suomen Laivaniemessä. 7 lasta kuolit lapsena, 4 muutti Ameriikhan, kaks jäit kotia ja toinen niistä jäi naimattomaksi [19]. Mutta muut syyt olit kans ette haluthiin jättää maan jos oli velkoja, vaatimus militäääripalvelhuun, tahtomattomia lapsia ja sellaisia ongelmia. Vanhaa sanonta oli: Se meni meren taka ja sitä ei koskhaan ennää kuultu. Net joitten vanheemat omistit maita sait etukätheen periä oman osan millä net ostit laivalipun. Toiset jouvuit säästämhään pitkhään ja lainaamhaan, koska laivalippu maksoi suunile työläisen vuosipalkan.

"Suomalaisen" ensi pirtti Cokatossa

Nykyset Ameriikan emikrantitten sukulaiset meinaavat ette kruuatöitä oli laajalti Pohjoismichikaanissa ja Pohjoisminnesootassa ja se veti pohjoismaalaisia. Mutta toinen syy oli ette net menit meren taka ja hait vastaavia maisemia ja ilmaa kun mitä net olit jättänheet. Pohjois Michigan ja Minnesota muistuttaa pohjois Ruottia ja Suomea. Ja kun kerran alkoi olemhaan enemän suomenkielisiä yhessä paikassa se veti lissää suomenkielisiä. Suomenkieliset tornionlaaksolaiset ja luultavasti saamelaisetki jokka osasit suomea hakeutuivat suomenkielisille paikoile kun Kalumeeti, Marquetta, Wakefield, Hibbing ja Babbitt Michikaanissa ja Minnesootassa. Tietojen mukhaan moni saamelainen laskethiin suomalaiseksi, koska saamelaisilla oli useasti suurempi syrjinän leima, ja vasta nykyaikana net alkavat oppimhaan ja hakemhaan omia juuria saamelaistaustasta Saamelaiset Ameriikassa. Emikrattilistoissa ei sanota olevan muita eetnisiä ryhmiä kun valtakansan ja sen takia saamelaiset ja Ruottin Tornionlaaksolaiset katoaavat listoissa, väittävät Amerikassa olevat sukulaiset jokka hakevat omia juuria.

Moni lähti mutta aika moni tuli takashiinki. Esimerkiks lähti Kainulasjärvestä noin 25 henkilöä (1885 -1925), useasti ilman perettä [20]. Moni lähti menetetyn rakhauen, jalkalapsen eli köyhyeen takia. Lampan suvun emikrantit on tarkon jäljitetty [21] Noin 6 matkustajaa tulit takashiin, siis noin 25%. Niistä ketä tiämä mihinkä net menit on seittemän jokka menit Kalumeethiin ja Hancock, Michigan ja yks pohjois Minnesoothaan. Ei ole syytä uskoa ettei olis suunile samanlainen emikrasuunin myösteri koko Tornionlaaksossa ja piian Pohjoisnorjassaki.

Kainulasjärvessä on suulisia tietoja ette jokku lähit mutta kun näit suuren meren Göteborgin haminalla net pölästyit ja käänsit takashiin. Torikalla on kirjalisia tietoja ette sellaista tapahtui.

Referensit[edit]

  1. http://forums.skadi.net/archive/index.php/index.php?t-16971.html Ameriikan saamelaiset
  2. http://www.mfhn.com/houghton/finn/default.asp Ameriikansuomalaiset
  3. http://www.mfhn.com/houghton/finn/default.asp Suomalaisista
  4. http://forums.skadi.net/archive/index.php/index.php?t-16971.html Ameriikan saamelaiset
  5. History of the Finns in Michigan. 2001. A.K.E Holmio
  6. Michael M. Loukinen. Northwestern University. Published in: A Sense of Place, Michigan’s Upper Peninsula: Essays in Honor of the Career of William Vandament editors: Michael Marsden and Russell Magnaghi, Copyright Northern Michigan University Press, 1996. http://www.folkstreams.net/context,127
  7. Lundholm, Kjell O., Groth, Östen J., Peterson, Rolf Y. 1996: North Scandinavian History. Luleå
  8. http://www.mfhn.com Sture Torikka
  9. http://forums.skadi.net/archive/index.php/index.php?t-16971.html Ameriikan saamelaiset
  10. http://www.everyculture.com/multi/Du-Ha/Finnish-Americans.html Ameriikan suomalaiset
  11. Lundholm, Kjell O., Groth, Östen J., Peterson, Rolf Y. 1996: North Scandinavian History. Luleå, 1996:165
  12. Lundholm, Kjell O., Groth, Östen J., Peterson, Rolf Y. 1996: North Scandinavian History. Luleå
  13. http://forums.skadi.net/archive/index.php/index.php?t-16971.html Ameriikan saamelaiset
  14. Wikipedia suomi, Ameriikansuomalaiset
  15. http://home.earthlink.net/~arran2/archive/sami-emigration.htm Saamelaisitten emikrajsuuni
  16. http://www.genealogia.fi/emi/art/article369e.htm Mem. from Calumet
  17. A.E. Ensio. 2001. History of the Finns in Michigan. Finlandia University. Michigan.
  18. http://www.everyculture.com/multi/Du-Ha/Finnish-Americans.html Suomen Ameriikkalaiset
  19. http://www.mfhn.com Suomalaisia Michikaanissa
  20. http://www.kainulasjarvi.se Kainulasjärvi
  21. Sixten Lampa 2007

Lähteet[edit]