Kaupo (kūolõn 1217. āigast 21. septembõrs) vȯļ muinizt Turaida līvlizt vaņīmi.
Leţmō Indrõk krōnikõs um tǟnda nuttõt "ne kui kēņig" (quasi rex et Senior Lyvonum de Thoreida).
Ta vȯļ ežmi tǟdzi līvõ jūodiji, kis võtīz Līvõmō rištsuodā āigal saksā rišt-suodīkšijidi kädst
rištusk vastõ. Kaupo pidīz mōdõ Koiva joug jõvā kūolta pǟl agā täm pūojlimi jeldõbkūož vȯļ Turaida nīn.
Se äb uo sieldõ, kunās Kaupo vȯļ rištõt. Või vȱlda ku ta vȯļ Turaida päp Didrõk (Theoderic) puold rištõt jubā 1191. āigasts. Tuoi võimi um, ku bīskop Albert võtīz vaņgõks vaņīmizt ja pästīz nēḑi ku ne jetīztõ puōšidi tämmõn kīl vaņgõks. Um arrõt, ku Kaupo siz võtīz rištusk võtīz rištusk vastõ ja sai rištõt nim Jacobus, missõst um tund nim Kaupo.
Sõvvõ 1203. āigasts Kaupo ja Veinõ-sū klūostõr jūodiji Didrõk reiziztõ kubsõ Itāļmōlõ Rōmõ jālgabõ pōpst Innocent III jūrõ. Reiz vȯļ bīskop Albert kazūdõks, sīestõ ku ta tōž sōd vabāks Bremen sūr-bīskop vōļikšimi aldõst.
Kaupo tuļ tāgiž Ȭdõg-Eiropõ reizõmist 1204. āigasts ja tämstõ sai katōļusk usktõb pūoldõ-pidāji.
This page is reserved for the creation of a Wikipedia edition in the Livonian language
Livonian (Līvõ kēļ or rāndakēļ) belongs to the Baltic Finnic branch of the Uralic languages. It is a moribund language until recently spoken by some 35 people, of whom only 10 were fluent. It is closely related to Estonian. The native land of the Livonian people is Livonia, located in Latvia, in the north of the Kurzeme peninsula.