Wp/yua/X-Cohuo

From Wikimedia Incubator
< Wp‎ | yua
Wp > yua > X-Cohuo

In chan Kajal X-Cohuo.[edit | edit source]

junp'éel u chan yochelil le chan kajal X-Cohuo.

Junp'éel chan kajtal ti municipio Valladolid, junp'éel chan kajtal jats'uts, ma jach ya'ab mako'ob yani'.

X-cohuoje' u ti'al u bel a bin sisbicchen, Chemax Yucatan, u tojbelil yalkoba.

Ka k'uchuli'. yan kex 70 winiko'ob yani', xa'ak'an mejen palalo'ob yetel nukuch winiko'ob tak xan Xi'ipalalo'ob.

In kuxtal[edit | edit source]

Tene’ in k’aabae’ Juan Carlos Balam Arceo, te’ kin taal te chan kaajal u k’aaba X-Cohuo, u méek’taan kaajil le nuxib kaajal sakí, tene’ te kin xook ti Universidad De Oriente, ti u Xokil Lingüística y Cultura Maya. Tene’ nukajen t’aan yóolal in chan kaajal X-cohuo, le chan kaajtala jach ya’ab mejen paalalob yani’, ya´ab nukuch máako´ob yani’, ya´ab mejen alak’o’ob yaani’, yaan ka’ap´éel naajil xook, junp´éele u naajil xook Preescolar u ti’al mejen paalal, u laak’ jeele´ ti nojoch paalalo´ob u naajil xook primaria. Te’ chan naajil xook preescolar ku ts’aaxok xi´ipalalo’ob CONAFE léem uts u ts´a xoko´ob, taak uchil yéetel tak xan beorae’, ti’ le primaria ku tal jkansajo’ ti’ SEP, ma jach síibil in xoko’oni tumen ken ts’o’okok in xojko’on in Primariajo’one’ kin bino’on tu jeel chan kajtal u k’aabae’ sisbicchen te kin xojko’on in secundariajoni’ jach táaj toop in xoko’on tumen pi’sáas kin lik’ilo’on ichkil, uk’úul, in ja’in koojo’on, ts’o’oke’ kin bino’on tu najil xook yéetel bicicleta óoxp’éel awat u na’achil le naajil xooko’, u ts’a’ ja’ wa chokoj k’iin yaan in bino’on sáamsamal tumen taak in jook’olo’on tanil kin wanto’on in yuumo’on tumen jach bajan toop meyaj ku meetiko’ob u ti’al u bóotiko’ob in xoko’on, jach chen taan k’iin ku meyajo’ob, wa ichkool, wa palapas, le beetike’ kin laaj leep’ kin wóolo’on xook yóolal in wantik in yuumo’on ku ch’enu’ meyaj tu’ux jach toop, sáamsamal bey in bino’on xook, ka’ache’ ken ts’o’okok u xookik u secundariaobe saki’ ku bino’ob xook u bachillerato, beorae’ ma’ tumen ma’ jach senkech úuch ts’abak junp’éel bachillerato tu kaajil sisbicchen, jach toop te mejen ch’uupalalo’obo’ tumen jach ku senkech ka’anlo’ob bin, ya’ab le ch´uupalalo’obo’ ku ts´ookol u belo’ob  mixtaan u xookik u licenciaturao´, yaan xane´ maaran na’an u saajkilo’ob bin meyaj  Tulum wa Playa, u jeelo’obe’ tun meyajo´ob Cenote Maya jach naats´ tin chan kaajalo’on, le xi´ipalalo’obo’ ku bino’ob meyaj xan te Cenote Maayao´, wa Playa, Tulum, ti’ Hotel wa keex ti palapas xan, ma ya’ab ku keetik u xookobi’ tumen mina’an taak´in wa keex ku tukultik u ts’o’okol u belo’ob. Kin mano’on ti jejeláas meyajo’ob ku meyajtáal, tumen le nukuch kaajnalo’obo’, yaano’obe ku meyajo’ob ich kool u ti’alo´ob le koolo’ wa keex chen meyaj ku meetiko’ob u ti’al u bo’otalo’ob, ya’ab xane’ palapas ku jan meyajo’ob, jach maan toop u kuuxtali’ le chan meyaja’, na’an xook ti’ob tumen ti’ le palapaso’ we uts u bóotalo’ob chen báale jach paatan toop u meyajil, taan k´iin, taan ja’ jen baaxe, ts’o’okole jach ka´anal ku náakalo’ob meyaj, yaan keex ka´ap’éel ts’áak u káanalil wa ka k’uuchkech luubule´ ts’o’ok ta kuxtal, u jeel xan le na’obo’ ku meyajo’ob ti’ junp’éel invernadero, páak’al ku meetiko’ob, wa t’ook p’aak, t’ook íik, ku kinsko´ob u yiik’le’ le páak’alo’obo’, yaan xane’ koolnalo’obo’ ku meyajo´ob ti kool ku paak’ko’ob jejeláas baalo’ob u ti’al jaantbil waj u ti’al u kono’ob tu mercadoi saki’. In chan kaajal chen mejen kaajtalo’ob laj jok’o’ob kajtali’ le apellidos jach che’ kajakbalo’obo, Balam wa Arceo tumen chen latsilo’ob kajakbalo’on chen wa bix úuch u taal kajal  junp´éel laak’ yéetel u apellido Rodríguez. U tsikbaltik in nojoch yuume’ le chan kaajal x cohuojo’ jach chan chichan tumen ka´ap’éel naajo’ob yaani’, ka’atúul kaajnalo’ob yaani’, u yaabil le wíinko’obo laaj kaajakbalo’ob ti’ mejen Ranchos, tu’ux ku meetiko’ob ya’ab u k’aan u koolo’ob. Ka´ach bine’ jach ya’ab nukuck k’axo’ob yaan bin te’ tu kaajil x-cohuo, jujun túulilo´ob úuchuj laaj manik tu’ux u k’aaxik u naajilo´ob, bey u ts’o’okol u belo’ob, bey u ya’abtáal máako’ob maan kaajtali’, seten seeb úuchik u ya’abtáal máak kaajtali’. Laaj maaya u t’aano’ob, jach ya’ab kúulul paak’al yaan pach u naay le kaajnalo’obo’, yaan oox, limonaria, paak´alo´ je’el beytal u jaantale’, bey chinaj, mandarina, áabal yéetel u jeelo´ob. U mejen naajilo’obe yaane’ yéetel ya’ab tíich’ xa’an u meyajmo´ob bey xan u koolojche’mo’ob yéetel ya’ab u ts´íitil koolojche’ob, wa de Cartone´ a ka’ayáal u ts’aako’ob u ti’al ma’ u seeb k’astal u yook’ol le najo’obo’, chen baxe yaano’ob beorae’ yaan u naay meyajtáan yéetel block, tunich, jats’utstaako´ob, Jack k’ajola’an e mejen najo’obo bey mejen fondeno´ob. U costumbresilo’obe’ suukan u meyaj le mako’ob ti’ koolo’ ichil cada ja´ab ken yaanak náal ku meyajko’ob u pibil ku k’ubo’ob ti’ yuumil le koolo’ k’aajolano’ men ya’ab nukuch máako’obe’ mejen aluxo’ob bin, taak xan ch’achak jach suuk u meyajtal tu xuul le kaajo’, yéetel taak xan u k’iinil 12 winal diciembre ku jook’ol maako’ob u meyajto’ob u promesajo’ob bin áalkabo’ob ti’ kichkelen Guadalupe, jach jats’uts in chan kaajal tumen le mako’obo’ yaan u yantajo yéetel jaanal wa u waji, wa u uk’ulil, bey tun u meyajtiko’ob, yaane ken naats’ak le 12 de diciembreo’ ku siiko’ob a junméek’ si’ u ti’al u pi´táal u jaanali’, le xkoolelo’obo ku siiko’ob a junwuuts’ pak´achbil waaj, yaano’obe’ ku siiko´ob refrescos, le mejen palalo’obo’ ku míistiko’ob u chan kuchil tu’ux ku yúuchul u misaj, ka’amúuch’ u le’ le k´aax níikilo’ ku molko’ob, ts’o’okole’ u ch’uupalilo’obe’ ku meyajko’ob rosarios, ku t’ooxko’ob jaanal ti’ le wíinko’ob yano’ob tu kuchil le convivio ti’ u k´iinil 12 u winal diciembre, le áalkabo’obo´ xaak’a’an u bino’ob tumen yan mejen paalal, ch´uupalal, xíipalal tak xan nukuch mako’ob yéetel nukuch xkolelo’ob. U laak’ u je’el ba’al ku meyajtiko’obe’ leti’ le ch’a’ cháako, e jeelo chen xiibo’ob meyajtik, tu’ux ya’ab le máako’obo’ ku biisko’ob a junwòol saakan, junméek’ si’, junláap’ kiwi, junjéek’ limonaria, yéetel ya’ab u jeel balo’ob ku bisiko’ob u ti’al u jok’ol utsil tu láakal yéetel kimak óolal, in chan kajala’ jach uts in wilik in kajtali’ tumen jach uts u laj much’ meyaj u kaajnalilo’ob bey xaan ya’ab baalo’ob jach jats’uts ku meyajtiko’ob chen lelaj kin jan tsikbatik te’ex yóolal in chan kajal.