Wp/wal/Timirttitaa/ Cenggurssaa Bilaa

4.2. Cenggurssabilaa 4.2.1.Cenggurssabilaa Aybatettaa Cengurssabilay haasaya cenggurssaa xanna’’iyo saynise.Doona xinaatetu giddon keehi erettida, geella ubba adussa baree de’iyoo xinaate.Hara guussan haasaya doonaa cenggurssatu xinaate. Ubbakka cenggurssati waani merettiyakko, haasayiyaagaappe ezggiyaagaakko waani pinniyaakko, waani ezggettiyaakko nne waani qoncciyakko; hegaadankka waani xaafettiyaakko woykko malaatatun waani gishshatettiyakko xanna’’ees. Xaaxiwaaxin doona giddon de’iyaa cenggurssati aybakkonne dumma dumma kifiletun waani shaakettiyakko xanna’’iyoo inxxarssa bila macaraa.Hegaani haasaya cenggurssay qiibanne baaso gidida inxxarssabilaa qotta gaanawu danddayettees. 4.2.2. Cenggurssabilaa Macarata Cenggurssabilawu tishshaxeelo ginan amppidi /keten’’idi qommoora human qonccissido cenggurssa qottata hagaappe kaalliyaa kifiletun shaakkanawu danddayettees.Nabbabo woykko xeessa ceggurssabilaa (Articulation phonetics): hagee haasaya cenggurssati doona giddon awugaani nne waanidi merettiyakko xanna’’iyaagaa.Beeta cenggurssabilaa (Acoustic phonetics)haasaya cenggurssaa beetay haasayiyaaggaappe ezggiyaagaakko pinniyo woykko hemettiyo hanotaa saynise gidida hanotan xanna’’iya cenggurssabila macaraa. Carkkoy medhdhiyo beetay hemettiyo eesoynne ginay hagan be’’ettees. Gujjuwankka cenggurssaa medhdhiya carkkuwa beetaanne doona kifileti kokkorin merettiya carkko kifiliyaakka xanna’’ees.Ezggo cenggurssabilaa (Auditory phonetics)Ha macaray ezggiyagaa hayttan cenggurssati waani ezggettiyakko xeellees. Giyogeenne beetaa medhdhidi hemettidi biida cenggurssay ezggiyaagaa hayttawu gakkidi ezggettiyonne birshshettaa demmiyo hanotaa giyogaa. Cenggurssa malaatati ezggettiyo, hayttaa karaabiyan shoccettidi xoqqiyonne cenggurssay guuggiyan, kiitawu woykko birshshettawu laamettiyo siraataa xanna’’ees. Hara guussan ezggiyaggee cenggurssaa ekkidi mazggafidi birshshettaa immiyo buussaa xeellees. Nabbabo CenggurssabilaaCenggurssaa Merettaa Haasaya cenggurssati goofiniyawu soo geeliyanne goofiniyaappe kare kiyiyaa carkkoy nu doona kifiletu heeran dumma dumma ogiyan xubettiyoogan merettoosona.Hegaa giyogee dumma dumma doona kifiletu heeran merettiya bollaa qaattaani carkkoy xubettiyone yedettiyo gaasuwan haasaya cenggurssati merettoosona. Yaaniyo gishshawu haasaya cenggurssatuyyo pulttoy dariya baggi goofiniyappe kare kiyiyaa carkkoy (exhaled) woykko kareppe goofiniyawu geliyaa carkkoy (inhaled) doona kifiletuura dom’’ettiyoogaa.Ay haasaya cenggurssaakka medhdhanawu doona kifile bollati qaaxxidi carkkuwaara diishettiyogee (friction) koshshees. Cenggurssaa meruwaa buussan naa’’u bollati hashetana koshshees.Hegeetikka qaaxxiya (active/ flexible)bollaanne qaaxxenna (passive/static) bollaa.Qaaxxiyageeta giyogeeti inxxarssaanne menttershshaa malata gidishin qaaxxennaageeta giyogeeti qassi achchaanne diddinaa malata.Gidoshin ha naa’’u bollatu waattay haree paradan woxxiyakkonne qaaxxennaagaa+ qaaxxennaagaa (passive/ passive) gidana danddayenna. Hagaa mala buussaaninne doonaa bollatu hashetuwan hegaadankka carkkuwaa xubettaninne yedettan merettiya cenggurssati guttumaaninne (consonants) usttan (vowels) shaahettoosona.Eti shaahettiyoy carkkuwaa teqetta keenaa gaasuwaana.Guttumati darotoo carkkuwaa yedettay xubettiyo woyikko teqettiyo hanotan merettoosona. Shin usttati carkkoy teqettennan merettoosona. Yaatiyo gishshawu guttumati hagaappe kaalliya heezzubatu waattan merettoosona: Mereta sohuwaa (place of articulation) Mereta eeshshaa (manner of articulation) Vookal korddetu hanotaa (condition of vocal cords) Hegaadankka usttatikka hagaappe kaalliya heezzubatu waattan merettoosona: Inxxarssaa xoqqatettaa (height of the tongue) Inxxarssaa qaattaa (movement of the tongue) Menttershshatu hanotaa (condition of lips) Guttumata (Consonants) Mereta Sohuwaa Hageeti doona giddon cenggurssati merettiyo sohota.Hegeetikka doonaa, konkkiyanne kookkiya koluwan de’iyaageeta. Issi issi cenggurssay bari merettiyo sohuwan sunttettees. Hegawu keehi koshshiyageeti menttershshaa, achchaa, diddinaa, gaaginaa, shugo gaaginaa, nne vookal korddiyaa.Hegaa baaso oottidi guttuma cenggurssata eti merettiyo sohuwaa ginan hagaappe kaalliyagaadan shaakkidi be’anawu danddayttees. Menttershsha Cenggurssata (Bilabial Sounds) Naa’’u menttershshati (qommoogeenne xadeegee) issippe muleera woykko sheephiyan gayttin merettiya cenggurssata. Leemisuwawu (b) naa’’u menttershshati muleera gayttidi carkkoyo kiyennaadan teqqi makkidi yeddin merettees. Hegaa mala hanotan (b,ph,m,p )naa’’u menttershati hashetin merettoosona. Ha cenggurssati menttershsa cenggurssata geetettoosona. II. Diddina (Alveolar) cenggurssata. Inxxassaa xeeray diddinaa woykko qommo achchaa zokkuwaa issotu issotuyyo keehi shiiqin woykko bochchin merettiya cenggurssata. Leemisuwawu (d) inxxarssaa xeeray diddinaa bochchidi carkkuwaa teqqi simmidi yeddin merettiya cenggurssa. (t) qassi inxxarssaa xeeray qommo achchaa zokkuwanne diddinaa bochchidi carkkuwaa teqqi simmidi yeddin merettees. Hegaa mala hanotan merettiya cenggurssati (s,z,l,r,x,d,t) III. Gaagina (palatal) cenggurssata. Inxxarssawu giddo baggay gaaginaakko shiiqin merettiya cenggurssata. Leemisuwawu (sh) inxxarssawu giddoy ba wuyigiyappe denddidi gaaginaakko shiiqin carkkoy inxxarssaappe nne gaaginaappe gidduwaara kanttiyoode merettees. Hegaa mala hanotan merettiyaa cenggurssati (sh,zh,ch,ny,c, ) IV. Shugo gaaginaa (velar) cenggurssata. Hageeti inxxarssawu guyyessay shugo gaaginaakko shiiqidi carkkuwaa muleera teqqin merettiya cenggurssata. Leemisuwawu (k) inxxarssawu guyye baggay pude shiiqidi carkkuwaa teqqi simmidi yeddiyode merettees. He wodiyan nu gappatay duge ziqqi giidi teqettida carkkoy wolqaa demmanaadan maaddees. Hegaa mala sohuwan merettiya cenggurssati (k,g,q). V. Kookke (Glottal) cenggurssata. Hageeti vookal kordde xippatinne kookke heeray muleera woy sheephiyan gorddettanaadan oottidi merettiya cenggurssata. Leemisuwawu (l, m, n) kookkee sheephiyan gorddettin carkkoy he uni’’o sohuwaara aadhdhiyode merettiya cenggurssa. Akkeekkissuwaa: qommoora qonccissido sohotuppe kareera hara sohotun giyogeenne mara inxxarssaa, gorjjanttiyaa, nne piillanttiyaa heran merettiya cenggurssatikka daana danddayoosona. Mereta Eeshshaa Hageeti qassi cenggurssati merettiyo hanotaa bessoosona.Hegeekka nuuni qaaxxiyanne qaaxxenna doona kifileta giido bollatu issippe oosuwaanne carkkuwaa yeduwaa xeellees.Mereta eeshshati hagaappe kaalliya hanotan shaahettoosona.Teqetta (stops/ plosives) cenggurssata. Hageeti meruwaa buussan doona heeran issisan carkkoy muleera teqettidi issikutti yedettiyode merettiya cenggurssata. Hegeetikka (b, d, k, p, 7). Ha cenggurssati teqetta cenggurssata getettoosona. II. Shigichcho (luuxxiya) (fricative) cenggurssata. Doona giddon de’iyaa doona kifiletuppe issuwaa heeran naa’’u bollati shiiqettidi carkkuwaa shaahuwan (qiibaa) teqqiyo gaasuwan carkkoy sugettiiddi /shigishettiiddi kiyiyode merettiyaa cenggurssata. Hegaa mala cenggurssa tuppe (f, s, sh, h) amaridaageeta. III. Teqechcho (Affricate) cenggurssata. Hageeti shigshshettiyo /luuxxiyo eeshshaanne teqettiyo eeshshaa issippe oyqqida cenggurssata. Carkkoy kiyiyoosay keehi xuummido woykko shiiqettido gishshawu carkkoy teqettiyo eeshshay dees shin ha teqettida carkkoy issikuttan yedettiina gidennan luuxxiluuxxidi kiyiyode merettoosona. Hegaa gishshawu naa’’u eeshshay (shigichcho/teqetta) de’iyo cenggurssata geetettoosona. Kaalliya cenggurssati hagawu leemiso. (ch.j ) IV. Konkke (Nasal) cenggurssata: hageeti carkkoy doonaa koluwaara gidennan konkkiya baggaara aadhdhanaadan oottiyode merettiya cenggurssata. Nu siiriyaa gorddidi ha cenggurssata medhdhanawu malikko nu medhdhana denddayiyoy etakko baqqiya doona giddo cenggurssata. Konkke cenggurssati (m.n) V. Bagga ustta (semivowel) cenggurssata. Hageeti baggan guttumakka gidida cenggurssata. Hegeekka guttuma cenggurssatto issito issitoo usttaara waaxettana danddayiyoo gishshataassa. Bagga ustta geetettidoy qassi usttatudan carkkoy xubettennan doona kifileti dooya uttin merettiyageeta gidiyo gishshataassa. Ha cenggurssati merettiyode inxxarssay (sintta woy guyye baggay) diddinaakkonne gaaginaakko matattin /shiiqin carkkoy hegaa giddoora aybanne xubettennan kiyiyoode merettiyaa cenggurssata. Hegeetikka (w, y ) Vookal Kordde Hanotaa(condition of vocalcords)vookalkordde ginan de’iyaa hanotati naa’a Matattiyogaa woykko shaahettiyogaa. Vookal korddiya xippati matattiyo wodenne carkkoy eta giddora so woykko kare kanttiyoode giirettaa medhdhoosona. He wodiyan giiriyaa (voiced) cenggussati merettoosona. Vookal korddiya xippati shaahettiyode qassi carkkoy eta giddoora waayettennan kanttiyo gishshawu giirettaa medhdhenna. Yaatiyo gishshawu vookal korddee giirennan merttiya cenggurssata qassi giirenna (voiceless) cenggurssata geettees. Hegaa be’anawu ane kaalliyaa cenggurssata zaari zaari xeesanawu maloos. Leemisuwawu [s s s ]nne[z z z ]. Koyroogeeti merettiyo wode giiretti baa, yaatiyo gishshawu cenggurssay giirenna cenggurssa. Naa’’anttoogeeti merettiyoode qassi giirettay dees, yaaniyo gishshawu cenggurssay giiriya cenggurssa. Hagaa mala hanotan vookal korddiyaa hanotaa ginan doonawu de’iya guttumata shaakkana danddayettees. Leemisuwawu ane kaalliyageeta be’oos: giiriyageeta[ b, d, g, z, j, l, r, y, w ] giirennaageeta [ b, d, g, z, j, l, r, y, w ] Gido shin vocal kordde hanotaa xeelliyagan denttana bessiya hara allaallee dees. Qommoora giirettawu nne giirenna hanotawu vookal kordde xippti matattoosona woykko shaahettoosona giida. Gidikkonne issito issitoo muleera xambbettidi doona giddon de’iyaa carkkuwaa sugettay daranaadan oottana danddayoosona.He sugettaa gaasuwan xuuqqiyageeti (issi issi doonaa hanotaatto soonne kare)nne kookke teqetta cenggurssati merettana danddayoosona. Leemisuwawu [ ph, q, x, c] cenggurssati hagaa mala hanotan merettoosona. Leemisuwaa Giiriyageeta 7amm’iyo Man’iya all'o ‘aadiis Zawa Guura Zigaa dabbo Giirennaageetu Leemisuwaa Cooyiis Tikkiis Kantiis Tepuwa Kusaa Sahuwaa Shappuwaa Pokko Wolayttatto Guttuma Cenggurssatu Qoodaa Giirennaageeta teqettata p, t, k, shigichchota/ luuxxiyageeta s, sh, h, ny teqeichchota – ch Giiriyageeta teqettata b, d, g shigichchota z, zh teqechchota j, konkkiyageeta m, n goggiyageet a r, l bagga usttata w, y Kookkiyageeta (Glottalized) giirennaageeta p, T, K, C giiriyageeta D, L, M, N Usttata (Vowels) Usttati guttumatuppe dumma hanotan merettoosona.Usttata medhdhanawu waannatettan hashetiyageeti inxxarssaanne menttershshata.Hagaappe kase qonccissidoogaadan ha bollati qaaxxiya (active) bolla giidoogeeta.Usttati guttumatuugaadan heezzu dumma dumma hanotan shaahettidi erettoosona. Hegeetikka inxxarssaa xoqqatettaa, inxxarssaa qaattaa nne menttershshatu hanotaa. Inxxarssaa Xoqqatettaa Inxxarssaa xoqqatetty inxxarssay ba man’’iyappe denddidi pude doonaa kaarawu nne duge bari sohuwaa simmanawu oottiyo qaattaa malaatees. Hegaa maaran shaahettidi erettida heezzu inxxarssaa xoqqatettaa yesoti doosona.Bolla/xoqqaa, sima gidduwaanne xade ziqqaa.Usttatikka ha heezzu xoqqatettaa yesuwan shaahettidi erettoosona. Hara baggaara qassi doonaa dooyettaa yesuwaa xeellidi usttata gordda, bagga gordda, bagga dooya nne dooya giidi shaakkana danddayettees. Inxxarssaa Qaattaa Inxxarssay pudenne duge xallaa qaaxxenna. Hegaappe haraa sinttawu nne guyyekka qaaxxees. He qaattaykka inxxarssaa xoqqatettaadan heezzan shaahettees.Sinttaagaa, gidduwaagaanne guyyiyaagaa.Ha’ikka usttati ha inxxarssaa qaattaa ginan shaakettana danddayoosona. Menttershshtu Hanotaa Usttata medhdhiyo buussan menttershshatussi wolqaama beeray dees. Irzzotiyogaanne irzzotennaagaa.Menttershshati irzzo qottaa oykkiyode irzzotiya usttati merettoosona, irzzo gidenna qottaa oykkiyode qassi irzzotenna usttati merettoosona. Hagaappe qommora nu tobbido ichchashu qantta usttatuyyo huuphiyan huuphiyan gakkiya (waaxettiya) ichchashu adussa usttati wolayttatto doonan de’oosona; /ii/, /ee/, /aa/, /oo/ nne /uu/. Hagaappe kaalliyageeti ha aduss a usttata oyqqida qaalatu leemisota. Waatta Usttata(diphthongs) /difttonggta/ wolayttatto doonan hagaappe kaalliya waatta usttati woykko difttonggeti de’oosona: /ai/, /au/, /oi/, /nne/, /ui/. Hagaappe kaalliyageeti ha waatta usttata /difttonggeta/ oyqqida qaalatu leemisota. Ustta cenggurssatu waanna waanna eeshshat birshshada yoota. Hagaappe kaalliya guttumata mereta sohuwaa, mereta eeshshaanne vookal kordde ginan birshshada gonccissa. Hagaappe kaalliya usttata doonaa dooyuwaa, inxxarssaa qaattaanne menttershshaa qottaa ginan birshshada qonccissa. Siilabilyanne Siilabiliyaa Gayyiyaa (structure of syllable) Siilabiliyaa Aybatettaa. Siilabile giyogee issi uri bari dosan woykko darotoo sinttaara diya guttumaa gaasuwan guuttaa takki giyoosaa. Siilabilee haasaya cenggurssatu waattaa cita.I doonawu shaakkiyo wode.Issi doonan de’iya qaalati xeesanaw amara wodiyaa ekkoosona.He eti ekkiyo wodee siilabiletun likkettanawu (makettanwu) danddayees. Siilabiletussi kifileti doosona.Ubba siilabiliyawukka giddo kifilee woykko hum’’oy (nucleus) de’ees. Ha hum’’oy darotoo ustta cenggurssa, shin issito issitoo nuuni darotoo guttumadan qoodiyo cenggurssa. Siilabliyaa hum’’oy ustta gidiyo gishshawu’’u’’n gishshatissana woykko sunttana danddayoos.Siilabile hum’’o xalaalaa oyqqana danddayees.Leemisuwawu wolayttato qaalay “a” hum”o xallaa oyqqiis.Hara baggaara qassi siilabiliyaa doomettan woykko wurssettan guttumay daana danddayees, hegaa “G” gaana danddayoos.Siilabiliyaassi naa”u yarati doosona: Donttaa (D) (onset); hagee hum”uwaappe kasetiya ay guttumaakka oyqqiyaagaa, nne hum”o yaraa nne hara gaxa yarata (guttumata) ubbaa shiishi oyqqiya macaraa (M). Macaray qassi zaarettidi liiphiyan (N) woykko hunquluwan (h) nne liiphiyappe kaalliya guttuma ubbaa oyqqida tufan shaahettees.