Wp/vmw/etistiriitu ya Opuusi, osofaala- Omosampiikhi
== Etistiriitu ya Opuusi, Osoofala- Omosampiikhi ==
[edit | edit source]
Opuusi ti etistiriit ya epuruuvisiya ya Osoofala , Omosampiikhi, eseetiaya epooma yamukhaani ya Opuusi. Yookhalana mikaano ota ni etistiriiti ya Onyamaatanta , moono otupweela nsuuwa ni itistiriitu sa Osusunteeka ( etistiriitu ya epuruviisiya ya Omaanika) ni Oxipapaava, othi ni etistiriitu ya Omaxaaka oleeste ni oseyaanu intiiku ni mpaatte ota moono omaphattuwelooni ni etistiriitu ya Otootu. Etistiriitu ya Opuusi eriina muttetthe aya a ikooto 7 409 ikhilomu² ni apinaatamu a ikooto emiiya 159 614 sa atthu , ntooko eresultaato soopacerya sa mwarepeele a mwaakha 2007, woola aruheele mukhaleelo a mwattelo apinaatamu a 21,5 atthu wa kuta ikhilomu/². Apinaatamu yarepeeliwe mwaakha wa 2007 yakhaleela muncereereyo a ipuruseeto 11,5% vatananiihiwa ni ale a ekooto emiiya 143 152 yareepeeliwe mwaakha wa 1997[1].
Makawanyereeyo a Matumeereryo
[edit | edit source]Muttetthe a etistiriitu ela okawanyeeya ipoosto sotumereerya thaaru (Opuusi, ostakiinya ni Noova Osofaala), siniirela mapaantta ilokalitaate sinthareelana: Epoosto Yotumereerya ya Opuusi: Epooma yamukhaani ya Opuusi Opaattwa Opuusi Okuuruca Epoosto Yotumererya ya Ostakiinya: Oxisinkwaana Ostankiinya Epoosto Yotumeererya ya Onoova Sofaala : Wampaara Onoova Sofaala
Mukhaleelo a Mukhuururu
[edit | edit source]Mukhuururu ti muthiinto toropikaale umiitu ni esavaana meeme muuri mukerekheere mwa ephaareya, siniiraneeya ixikasaawu piili vamwakhaani Okaathi wa epuula ni Eliimwe.
Muhaakhu
[edit | edit source]Muteeko avarexiiwa muhiina mwa muhaakhu ti Oliima wa momuusiini. Ni mihokhotookho silimeexiwa tiiya nxoote, xiiciili ni mihaali. Muttetthe a etistriitu ela yookhalaana wala enihuuwa ikooto 4000 sa miiru sa miiro sa ipooyi (amwaakha wa 2005), ntooko 45% ipuruseeto sene ta sanaamuusini. Vakhalayiini yahukhaala ekoopanyiiya ya Opuusi, enmoosa wa iye ikompanyiiya yareehera esuukhiiri nithto yaahuuwa inaama sinceenexa[2] .
Apinaatamu
[edit | edit source]Apinaatamu ti amwaavano a ipuruseetu (45%, ahiphiyeerya iyaakha 15sa munuuwelo), owaattela axaana axithiyaana (mwaattelo omaskulinittaate ta ipuruseeto 47%) ni matiriixi (mwattelo ayay apooma waari a ipuruusete 10%). Muttetthe onooniherya etaaxa wa masoomeemo yookhuuruwa, 3/4 ya atthu ahinaphiiye Oxikoola [3] .
Okuumi
[edit | edit source]Aereetta sowaattelexa ti ettekuuxa , iretta siravihaniiwa mooraruwani, ereetta wovyaluuwasa wala mmiriimani, elaapaha ni mwaxiitthu HIV/SITA. Muhiina mwa inaama, ni mihukhorookho ni ipooyi ti emoosa sihihireere okhaala muxaakiho anamuttettheni a etistiriitu[4]