Wp/sma/Kungliga biblioteket
Sveerjen naasjonegärjagåetie
[edit | edit source]Sveerjen naasjovnegärjagåetie daaroen gååhtjoen Gångkan gärjagåetie (Kungliga biblioteket). Gärjagåetie tjööngkie jih vaarjelie gaajhkide tjuajah, guvvieh jih trygksovveme aamhtesh mah Sveerje olkese vaadta. Gärjagåetien tjåanghkoeh gaajhkesidie gaahpene, mohte barkeme eeremes goerehtäjjide bööremes sjidtieh. Dah aamhtsh dennie sveerejen tjåanghkojste ij åadtjoeh dejtie gåatan löönedh, tjuerieh dennie gärjagåetesne tjahkasjidh goerehtidh jih lohkedh. Jienebh dejstie aamhtesidie jeatjh-ligkie buvresne/våarhkosne vöörhkeme, daanåvteste tjuara dejtie åvtelen dängkodh.
Tjåanghkoeh
[edit | edit source]Gärjagåetien tjåanghkosne bijre 20 miljovnh aamhtese gååvnesie. Ij barre gärjah desnie gååvnesh, jeatja aaj, goh afisjh, guvvieh, gietetjaaleldahkh, jih jeatja trygkesovveme aamhtesh. Dihte audivisuella tjåanghkoeh dah leah jienebh ean 7 miljovnh spealadimmie täjmoeh. Gärjagåetie dejtie almetjivåarhkoem vaarjele, eeremes leah Wp/sma/Astrid Lindgren, Wp/sma/August Strindberg jih Wp/sma/Dag Hammarsköld.
Diedteseedteme
[edit | edit source]Naemhtie lea daaletje diedteseedtemelaake, dah mah trygkesovveme aamhtesh buakteme mah edtja Sveerjesne joekedidh, dellie tjuerieh aktem dejstie trygkesovveme tjaalegem dan Naasjovnegärjagåatan seedtedh, jih aaj jeatjide govhte Goerehtäjjaj-gärjagåetide seedtedh. Dah mah musijkem, filmem, teevem jallh radijovem buakteme, dah tjuerieh seammaligkie dejtie guelmide dan gärjagåatan seedtedh. Mohte muvhtene barre naan seedtegijstie daarpesjieh.
Kanslijeöörnegen laake eelkiji jaepien 1661, dellie laake Sveerjesne sjidti gaajhkesh gärjatrygksovveme-barkijh edtjin göökte vuesiehtimmieh fierhten tjaalegijstie maam lin trygkesovveme, aktem dejstie edtji Rijhkevåarhkoe utnedh jih dihte mubpie Naasjonegärjagåetie. Laaken laavenasse sjidti dejtie almetjiåssjalommoelearoem eeremes vuartesjidh, ean dejtie byjjes-paehperide vaarjelidh dej båetijebeajjide.
Gärjagåetiej-ektiedimmiebarkoe
[edit | edit source]Naasjovnegärjagåetie diedtem åtna dam bievnesjhem, dejtie jyllebe ööhpehtämmaj jih goerehtäjjide vedtedh. Reeremen mietie naemhtie sjädta dam jarnge liseenselatjkoem buektedh guktie edtja buerebe dej daatabaasiej mietie sjiehtesjadtedh. Gärjagåetie edtja ektiedimmiem öörnedh guktie naakene maehtemes jih daajroes dåehkieh dej gyhtjelassigyjmie jih gärjagåetievearetenen bijre barkedh. Vuesiehtimmien gaavhtan: digitaaliseringe, sjiehtelesöörnegen mietie jih dam ektiedimmie gärjam Libris. Ööhpehtimmiem öörnede jih aaj gärjagåetieektiedimmiem dåarjede.
Reereme
[edit | edit source]Nasjovneegärjagåetie lea akte staaten reereme mah ööhpedimmie-departementen nuala tjåådtje.
Goerehtimmiejgärjagåetie
[edit | edit source]Nasjovnegärjagåetie lea aaj dagkeri humanistiske goerehtimmiejgärja-gåetie, mah goerehtäjjaj-tjaalaldahkh gellie gielide maam åestieh.
Minneme
[edit | edit source]Naasjovnegärjagåetie Humlegåetie Stuehkesne lea. Gärjagåetie gaajhkide almetjide rihpeldahkesne lea. dah mah båarasåbpoe 18 jaepieh dah tjuerieh kåerhtine vuesiehtidh man båeries leah, dellie maehtieh aamhtesidie dejstie tjåanghkoejste dängkodh. Sjiere njoelkedassh gååvnesie dejtie almetjidie mah eah Sveerjesne veasoeh jallh eah dam sveerjen almetjinommerem utnieh.