Wp/qug/Pukañawi chul
Appearance
| Pukañawi chul Mana llakik sami (SE) | |||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Moenkhausia sanctaefilomenae | |||||||||||||||||||||
| Mitan kamay | |||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||||
| Mitan kamaypak suti | |||||||||||||||||||||
| Moenkhausia sanctaefilomenae Steindachner, 1907[1] | |||||||||||||||||||||
| Kaklla mitan kamaypak sutinkuna | |||||||||||||||||||||
|
Tetragonopterus sanctaefilomenae | |||||||||||||||||||||
Pukañawi chul (Moenkhausia sanctaefilomenae)[2] nishkaka shuk mishki yaku challwami kan, puka ñawiyuk, Uran Abya Yalapi, kawsak. Payka Antisuyupa mayukunapi kawsan.
Pukyukuna
[edit | edit source]- ↑ Steindachner, F. 1907. "Über eine neue Psilichthys-Art, Ps. cameroni aus dem Flusse Cubatao im Staate S. Catharina, Brasilien"; Anzeiger der Akademie der Wissenschaften in Wien 44 (6): 82-85.
- ↑ NAPE, “ANDWA ISHIJI NUJUANÓ AWKENÓ” - Andua Sumak Kawsana Ñambi. Plan de Vida de la Nacionalidad Andoa 2010 – 2020. Puca Ñahui Chul
Hawa tinkikuna
[edit | edit source]
