Wp/qug/Atuk

From Wikimedia Incubator
< Wp‎ | qug
Wp > qug > Atuk
Atuk ((Pseudalopex culpaeus))

Atukkuna millmayuk wiwakunami kapan, paykunaka allkukunashinami rikurin. Antikunapi, atukkuna kawsanmi: chay atukkunaman, yachak runakuna lycalopex culpaeus shutita kararka. Shina kashpapash, karu llaktakunapipash, shuk shuk atuk nishka animalkuna kawsan, shina Europapi (Canis lupus nishka).

Atukkuna pishkukunata, ukuchakunata, uchilla llamakunatapish, tarukakunatapish, shuk wiwakunatapish mikushpa kawsan. Ñawpak rimaykunaka kunumanta atukmanta willan (atuk y conejo nishka rimaykunapi). Chay rimaykunapi, kunuku ashta yuyaysapa kashpaka atukta umachishpa kalpachishpa, urmachishpa, apiyachishpa asichikunmi. Cotacachi llaktamanta runakuna shina willashpa riman :

Atukmanta y conejomanta parlashun. Wambrawan, tiyu taytawan siempre purin kashka nin. Atukka tiyu tayta kashka. Conejoka wampra.

Chayshuk puncha, wambraka llamata michikushka nin. Chayka atukka yarkachishpa llamata shuwankapak shamushka nin llamata urkupi michikukpi. Llamakunata hapinkapak katiryakushka nin. Chaymi conejoka nishka nin : Tiyu tayta, ama shaykukuychu tiyu tayta, nukallata shuk hatun wira wira llamata hapishpa apamushpa karasha nishka nin, kaypi shuyakuylla nishpa sakishpa rishka nin shuk hatun wayku ukupi. Hawamanta shutilla shitamushallami, hapinkapak listu shuyanki nishka nin. Shina nikpika, ari wambra shinaka kaypi shuyakukrinimi nishka nin. Shinaka ña llamaman rishka nin. Chayka nia shamukushpaka shimita paskashpa shuyanki ñami llamata apamukuni nishka nin. ña shina nishpa nikpika atukka ashta ninanta sirikushka nin kushi kushi llamata shitamunkayashpa. Chayka gusto sirikushka nin makikunatapash paskashpa ashta atukruku shimitapash ampashpa shuyakushka nin. Shinapika conejoka yaya rumita bulachimushka nin, jayka kampa llama nishpa, shinashpa yaya rumirukuka atukta chachayachishpa waniuchishpa nin. Chashna kashka umachishpa kawsashka nin conejoka !


Hawa tinkikuna[edit | edit source]