Wp/luo/Tuoche Malandore Asasa

From Wikimedia Incubator
< Wp‎ | luo
Wp > luo > Tuoche Malandore Asasa

Gik makelo tuo gin nyiriri matindo ma ok nyal nen gi wang’. Gin gi nying mopogore opogore kaka chilo kata achuogra nikech giyudo chiembgi kuom jal moting’ogi. Tuoche mikelo gi kute iluongo ni tuoche malandoree asasa.

Gundgi[edit | edit source]

Moyangore Kod Mopondo[edit | edit source]

'Gamo tuo' en wach manyiso bedo gi gino makelo tuo e del kata bed ni ok onyal kelo chandruok maduong, kata kamano nyadii mathoth, itiyo kode e yoo manyiso bedo gi tuo e yoo ma aching'. Maa seche moko nyalo kelo ruogruok, omiyo jolony seche moko tiyo gi wach mar 'mako' ka ginyiso bedo gi nyiriri makelo tuo e del kata obed ni tuo owuon to pok onyayore.

Tuoche ma ranyisigi nyiedhore oko nitiere kidienje ariyo. Moyangore , gin mago ma ok chiw ranyisi, kata kamano tuo owuon to yudore. Mopondo gin mago ma tuo nyalo bedo kata kamano ok nenre aching, kaka kit nyeye moko.

Gund tuoche inyalo med ket e kidienje kaka: Mago mathinyore mapiyo, Maywayo del kendo ok nenre piyo, Makawo ndalo mathoth e del koka chiwo ranyisi, Ma ranyisigi ok nenre to kutegi ni e del, kod momanyore ma chakoree kamoro achiel kaeto landore.

Landruok[edit | edit source]

Okang ma kute landorego kowuok kuom ng'ato nyaka ng'at machielo, iluongo ni ondamo mar landruok. Kute ka kute nigi tuochegi giwegi kendo ondamo mar landruokgi. Maa en gima jolony nyaka ng'ee maber mondo giyud thuolo mar kedo kod gund tuoche e yoo mowinjore.

Okenge mag Landruok:

  1. Jakeltuo kata achuogra (nikech onyalo dak oko mar jatuo) en gino manyayo tuo kendo thothgi gin kute.
  2. Jating en dhano kata chiayo ma ting'o jakeltuo.
  3. Yor Wuok en yoo ma jakeltuo wuokgo oko mar jating.
  4. Landruok en yoo ma jakeltuo wuotho go kowuok kuom jating nyaka ir jalo mong'eng'.
  5. Alwora en alworano manyaka jokeltuo kadhe ka gidhii ir jago machielo.
  6. Rot en kama jokeltuo donjogo e dend jal mong'eng'.
  7. Jating' ma ndalo mabiro en jagono marwako jakeltuo.

Chilo moting'o tuo inyalo land kowuok ng'ato nyaka ng'amachielo e yore mathoth. Moko iting'o gi pii kata chiemo to moko landoree ka ji oreyore kendo moko bende ni e muya miyueyo. E andikoni, wabiro ngirore e mago malandore e muya miyueyo.

Mokwongo Kod Maa Achien[edit | edit source]

Nyadii mathoth, tuoche matin kende ema honore kuom joma ngima kata obedo ni nyiriri makelo tuo thoth. Nyiedhruok kod sasruok mar tuo otudore kod oteku mar gik makele kod mbii mar del e geng'e. Seche moko ratege mag del nyalo hinyo ringruok e saa ma orakore gi kute marichogo, omiyo Jolony keto nyiriri makelo tuo e kidieny ariyo; Mokwongo kata Maa Achien.

Jokel Tuo Mokwongo[edit | edit source]

Magi kelo tuo nikech yudruok margi e del kod oteku margi mar kelo kethruok. Thoth tuoche ikelo gi kute makelo tuo ne dhano, kata kamano tuoche moko magalagala inyal kel gi kute moko maricho manie alwora, ma mako lee mamoko.

Jokel Tuo Maa Achien[edit | edit source]

Magi kelo tuo ne jogo ma ratege mag dendgi ong'ikore, kata ka ginwang'o rot magidonjogo kokalo kuom yeng'o kata masira. Gi kawo thuolo kaa ng'ato osebedo gi dok chien e okang' mar del mar timo ageng'a ne tuoche.

Omiyo jokel tuo e yoo mokuongo e makelo tuo to maa achien otudore gi chandruok mayudo ng'ato nikech tuo mokuongo.

Landruok Asasa[edit | edit source]

Tuoche malandore asasa gin mago ma inyalo gam e yoo moruyore ka jii oreyore kata kokalo kuom gik mobiyore e ringruok mar jal matuo, kaka tuo mar influenza. Tuoche mamoko minyal gam, kendo matiyo gi rode mamoko kaka nindruok ok kwan ka tuoche malandore asasa kendo ok ginyal miyo tim ne jotuo ageng'a. Tuoche migamo ilando kowuok kuom ng'ato nyaka ng'at machielo kaa jii obiro Machiegni kata kuom tutu mowuok kuom jatuo, kata kamano inyalo landgi kokalo kuom muya, chiemo kod pii mochido, lee kod gik mamol.

Ranyisi[edit | edit source]

Ranyisi mar tuo otenore gi gund tuo. Ranyisi moko mako del ngima, kaka olo, dhok rach, lwar ratil, midusi, luya mar otieno, koyo kod rem. Moko omanyore gi fuon mag del kaka roch pien del, fuolo kod um mamol. Seche moko tuoche migamo ok chiw ranyisi kuom thuolo malach kata thuolone duto. Gik migamo duto ok kel tuo.

Mag Baktiria kod Mag Kute[edit | edit source]

Ranyisi margi nyalo chalore omiyo pogo e kind tuo mikelo gi kute kod mag baktiria nyalo bedo matek kaa itiyo gi ranyisi. Yango pogruok margi ni gi nengo ahinya nikech mag baktiria inyalo thiedhi gi yath to ok mag kute.

Pimo Tuoche milando gi kute kod Mag Bakteria
Chal margi Tuoche mag Kute Tuoche mag Baktiria
Ranyisi Nyadii mathoth, tuoche mikelo gi kute, yangoree riat e fuon mathoth kaka um mamol, thung', fuolo kod rem e fuonde mag del. Mana tuoche matin milando gi kute ema kelo rem kaka nyach. Rem mar tuoche mag kute ilni kendo liet asasa. Ranyisi mongirore mag tuoche mag baktiria gin bedo makwar e kama omako, liet, kuot kod rem. Rem mar tuoche mag baktiria en rem momanyore gi fuon momako. Kuom ranyisi, ka ng'ato obedo gi hinyruok to rem sase e ka mong'adore no. Ka mong'adore maton tutu gi gik marachere nyiso ni ng'ato ni gi baktiria.

Thieth[edit | edit source]

Ka tuo omako ng'ato, yedhe mathire nyalo kelo kony makare. Yedhe makamago thoth. Yedhe mag thieth inyalo tii godo e kedo gi baktiria to ok kute. Yedhe mag thieth nego baktiria kata thiro medruok margi.