Wp/liv/Viedkūoŗ

Mō sfǟrõd

Vied immõrkēmi

Viedkūoŗ agā hidrosfǟr um Mō tuoistizõs vȯlmizõs vȯļļiži, amāḑi ilāliži vežži sizāldiji mōkūorjag; viedkūor jag um atmosfǟr vež, neinuttõd mōīlmamier vež, kūjamō viedūd, neiīž nemē nabāmō ja kuordõmäg jei ja lum. Viedkūor fizikāliz, kēmiliz ja tehnikāliz ummitõks tiegīņțiji tieud um hidrologīj, viedkūor geogrāfiliz ummitõks tiegīņțiji tieud um hidrogeogrāfij.

Viedkūor jagūd

Atmosfǟr vež

Vež atmosfǟrsõ

Atmosfǟrsõ vež võib lieudõ ka gōzõs, vieddõlõs ja vizās vȯlmizõs, Mō viedsižāliz 0,0001% um ȭgts. Vež päzūb atmosfǟrõ ourõimizõks, ku gōzõst vȯlmizõst līb veiddõl, ta ulzõ sadstõb, sīe nim um kondenzatsij, nei kuojābõb pīlad ja udūd. Až atmosfǟr killõld jōdõb, vieddõl vež kīlmab, sadāji sad līb īd vizāst vȯlmizõst, mis pīnda ležgõl või sulūb ja līb vīmõ, või īeb vizā, siz ta tulāb kui lum või kui ragdõ pūois pǟl.

Mōīlmamier

Okeānõd ja mingizt mierūd

Neinuttõd mōīlmamier um Mō sidtõd viedkūoŗ, kūjamōdõ immõrtiji sūoli viedmas, ta um mäd planēt pīnda 71%. Mōīlmamier pīlõb okeānis ja mieršti.

• okeān: okeān um sūr lagtiji, itīžpīlõb baseinõks ūoŗiji ītit, missõn um itīžpīlõb õvāli sistēm, täm sidāmi um väggi sūr (~ 4000 m), täm vied sūolsižāli knappõ mõitab (33-38‰), Mō okeānõd: Vagā okeān, Atlant okeān, Indij okeān, mingizt tieudlizt pidāb ka Pūoj-Jeimier okeān pierāst
• mier: mier um okeānõst kōlaks, pūolkōlaks, mierōdõmõks jagdõd, piškīm lagtiji, itīžpīlõb baseinõks ja õvāli sistēmõks äbūoŗiji viedmas, mierūd vied sūolsižāli väggi tuoisti (1–41‰)
  • aigāmier: seļļi mier, mis īd kōla ja pūolkōla jagūb okeānõst, okeānõks īdõb laigā ōdõmõks, saggõld mõttõltõd strīp lūob täm eža, tämmõn äb ūo itīžpīlõb basein, täm vied katāb kūjamō alīzt, nägțõbõks: Karīb mier
  • sizālmier: sizālmierrõn irdistiz um eņtš basein, mis kīļõb kontinent sizzõl, ta siḑīkšõb okeān pǟl kitsõ ōdõmõks, sīepierāst tämmõn um eņtš viedkuodpidāmi, nägțõbõks: Vālda mier
    • mōvaili mier um seļļi sizālmier, mis ulzlagtõb kontinentidi, nägțõbõks: Vailimier.

Kūjamō viedūd

Mō kuodpidāmiz 2,5% pīlõb kūjamō pǟl. Kūjamō viedūd jemmitõt imābviedūd, tuoizsõnāks ne sizāldõbõd tūoļizt sūolidi, kui miervež. Kūjamō viedūd võibõd vȱlda pīnda pǟl ja pīnda alā.

• pīndaviedūd: mō pīnda pǟl pīliji, vāldiņ viedpīndali viedūd
  • viedõvvõm: pīndali viedõvvõm kubūb vietā pīndaalli viedūd pīndõ ulztūļļimizõst, agā ovātist või pīlda pǟl sadāji sadstõ, lǟlamjoud mȯjjimizõl ta likūb jo madālizt arād pūolõ, viedõvvõm viedmas või jarā ourõb, või ovūb pūoisõs, või päzūb mōīlmamierrõ või pīlõb bäsjūokšõbs arās, veidõvvõmõd võibõd vȱlda pīldzizt või periōdlizt, viedõvvõmõd sōbõd jagdõd viedmas pierāst, nägțõbõks: ūrga, joud, õvā
  • jōra: jōra um jegā pūolõst vizās beḑḑõrt jarātäutiji, vāldiņ pīndali pīlõb vež, jōrad vež võib tūlda ovātst, neinuttõd lebõvvijizt jōrad vietā jarā jūodõb ikš viedõvvõm, lopāndõksjōrad at bäsjūokšõbõd, ka jōrad võibõd vȱlda pīldzizt või periōdlizt

Ovāt um pīndaalliz vied pīnda pǟl vȯļļi päzzimi

• pīndaallīz viedõd: hidrosfǟr se osa, mis um lieudtõd kivāndõkssfǟrsõ ja pūoisõs, nänt viedõd sūr osa nūzõb sadstõ, ikš osa ulsõ presūb jo tõvvõ javdõd kivāndõksõst, agā amā pikši osa ulzõ sadāb magma gōzist; ne võibõd zortīertõd lieudkūož ja fizikāliz-kēmiliz ummitõd pierāst
  • lieudkūož pierāst:
    • puoisnīskit: ne at amā iļļiz äbviedleblaskijiz kȭrda pǟlõ vȯļļizt viedūd, mingizt äb täužiņ ulzõ tǟta puoistierād vailõ vȯļļi rūmõ; vež kepūb puoistierād jūrõ, ja ne äb almõl õvū äbka lǟlamjoud mȯj pǟlõ, äbtǟtajižis rūmis um puoisȭgt
    • puoisvež: ne at amā iļļiz äbviedleblaskijiz kȭrda pǟlõ vȯļļizt viedūd, mingizt täužiņ ulzõ tǟtabõd puoistierād vailõ vȯļļi rūmõ, puoisvied iļļi ežā um puoisviedspīegiļ, pīnda pǟlõ nūziji puoisvež um pīndavež
    • kȭrdavež: kōd äbviedleblaskijiži kȭrdidi pīliji vež, kȭrdad vailõ um iļpīkstimi, vež kievāmstiz ulzõ mūrdab pīnda pǟl, täm nim um artēzivež
    • pagvež: ne at kivāndõksõd pagši kubdõd viedūd, kālkakivlimizõs immõrkouțšõ nänt nim um karstvež
  • fizikāliz-kēmiliz ummitõd pierāst:
    vež pästāb kivāndõkst minerālainõ, až 1 littõrõs viedsõ um jemīņ kui 1 gram vabā ain, ku täm nim um minerālvež, až ta um jõvā aŗštimiliztõn tutkāmõdõn, ku um ainādvež, mis jo tõvāst vež tulād, um siedā jo lem, až um lem kui 20°C, ku um termālvež.

Lum ja jei

Tämpõ Mō 15 miljon km²-t katāb jei, se um kūjamō 10%. Paldīņ amā sūr kubbõsiedāji jeidek um Antarktiks, jei sidāmi sangdõm um 2200 m, amā sūr sangdõm um 4250 m. Mō imābviedkuodkūož kuolmfermdēļtõ sōb vȯidtõb jeimassõ. Jei īeb sǟl, kus sõvvõ piškīm lum jarā sulūb, ku nei pǟgiņ sadāb tallõ, se laigitgrād ja kuordittazāpīnda jarā merkõb pīldzizt lumežžõ. Prišistiz sadājizist lumstõ līb neinuttõd lūlum sullimiz ja kīlmamiz sagdiz vaidimiz pierāst, mis jeddõpēḑõn presūb jeiõks.

Ovāt

• Nemerkényi Antal 1999. Általános természetföldrajz. Nemzeti Tankönyvkiadó. Budapest. [= Iļammi ilāmōtieud.]
• Makádi Mariann 2000. Környezetünk természetföldrajza. Mozaik Oktatási Stúdió. Szeged. [= Immõrkouț ilāmōtieud.]
• Lehmann Antal–Vuics Tibor 1999. Földrajzi fogalmak szótára. Nemzeti Tankönyvkiadó. Budapest. [= Mōtieudlizt termind sõnārōntõz.]