Wp/liv/Ounõz
| Ounõz (Perca fluviatilis) | |
| |
| Vōlikšimi | Jelāid (Animalia) |
| Phylum | Sǟlgapaggõljelāid (Chordata) |
| Klas | Svīpš-spurūdõks kalād (Actinopterygii) |
| Order | Ounõ-kalād (Perciformes) |
| Aim | Ounõd (Percidae) |
Ounõz (latīņkīelkõks Perca fluviatilis) um ikš rēviļ-kalā. Ounõz um laigāld lagtõnd amā Eirōpõs un Pūoj-Āzijs. Ta jelāb pǟgiņds saldižis ja veitõ sūoližis viedkubīs. Leţmōl um ounõz irdi kalā, midā akkõbõd ka profesionālizt kalāmīed. Ounõz um knaš ja valtõb vermkõks kalā. Täm sǟlga um dumā-ōļaz, kīlgõd aļļiz-vīrizt, 5—9 dumā rištõ pīldziz krīpšõks. Tabār- ja pierz-spur un mag-spurūd ātõ valtõb-punizt, rīnda-spurūd vīrizt. Eḑḑi sǟlgaspur um siņliki-ōgi, sūr mustā plȯikõks taggijags, taggi sǟlgaspur aļļivīri. Sīlmad um vīrlikiz-punizt. Ounõ verm palāidõb ka jelkūožõst, nägţõbõks dūrbal-jōris um ta täudlistiz dumā. Ounõz mūoḑõstõb sūris viedkubīs irdistiz kakš viţõ: āina-ounõz, kis jelāb kūolta aigās, ja sūr tõv-vied ounõz. Āina-ounõz kazāb jo lougõ ja um jo piškimi. Pūojlimiz jag täm tūoitõgst ātõ zōplanktōņ ja kukkizt larvād. Tõv-vied ounõz kazāb jo pakānd ja jo sūrõks, īžkistiz jo jamdimizõks. Ounõz võib kazzõ iļ 4 kg svarāks ja 50 cm pitkāks ja jellõ 20–25 āigastõ vanāks. Ounõ akkimiz pierāst amā piškimi at-vēļot pitkit um 16 cm tabār-spur sōņõ.
Pǟgiņtimi[edit | edit source]
Izizt ounõd sōbõd sug-vaļmõks varāld: 1—2 āigastõ vannit. Jemizt sōbõd sug-vaļmõks 3-4 āigastõ vannit. Jemmi ounõz kudāb 12—200 tūontõ kuddõmiz tierā. Kuddõmiz pāika pierāst ounõz äb ūo vēļõb, kuddõ kȭlbõb ikštäuž mis ažžõ pǟlõ. Kud um limmi torī pūormli līnta, mis 12—40 cm pitkit, Kuddõmiz tierād ātõ immõr 3-5 mm diamētõrõks, ja nänt immõr um limā kȭrda, mis merk um kilāb kaitsõ muņḑi aļtõks-sīend ja mingiz vastūkšnikā jedstõ. Rēviļ-tūoitõg pǟlõ võibõd nūord kalād iļ lǟdõ jubā 4 cm pitkāks, bet irdistiz sugūb se 10 cm pitkāks.