Wp/liv/Kaupo

From Wikimedia Incubator
< Wp‎ | livWp > liv > Kaupo
Jump to navigation Jump to search
Kaupo mǟdõltõks-merk Krimulda ninõs

Kaupo (? - kūolõn 1217. āigast 21. septembõrs) vȯļ muinizt Turaida līvlizt Vaņīmivaņīmi.

Leţmō Indrõk krōnikõs um tǟnda nuttõt "ne kui kēņig" (quasi rex et Senior Lyvonum de Thoreida).

Ta vȯļ ežmi tǟdzi līvõ jūodiji, kis võtīz Līvõmō rištsuodā āigal saksā rišt-suodīkšijidi kädst rištusk vastõ. Kaupo pidīz mōdõ Koiva joug jõvā kūolta pǟl agā täm pūojlimi jeldõbkūož vȯļ Turaida nīn.

Rištimi[edit]

Se äb uo sieldõ, kunās Kaupo vȯļ rištõt. Või vȱlda ku ta vȯļ Turaida päp Didrõk (Theoderic) puold rištõt jubā 1191. āigasts. Tuoi võimi um, ku bīskop Albert võtīz vaņgõks vaņīmizt ja pästīz nēḑi ku ne jetīztõ puōšidi tämmõn kīl vaņgõks. Um arrõt, ku Kaupo siz võtīz rištusk vastõ ja sai rištõt nim Jacobus, missõst um tund nim Kaupo.

Reiz Rōmõ[edit]

Sõvvõ 1203. āigasts Kaupo ja Veinõ-sū klūostõr jūodiji Didrõk reiziztõ kubsõ Itāļmōlõ Rōmõ jālgabõ pōpst Innocentius III jūrõ. Reiz vȯļ bīskop Albert kazūdõks, sīestõ ku ta tōž sōd vabāks Bremen sūr-bīskop vōļikšimi aldõst.

Kaupo tuļ tāgiž Ȭdõg-Eiropõ reizõmist 1204. āigasts ja tämstõ sai katōļusk usktõb pūoldõ-pidāji.

Rištsuodā võitlõmizt[edit]

Kui Turaidamō līvlizt nūzibõd ilzõ 1206. āigasts, ne ajīztõ Kaupo jarā ja ukīztõ täm varāndõks jarā. Laz tāgiž sōd eņtš mōd, Kaupo juodiz rišt-suodīkšijid ja nänt ītõlizt Zemgālid soddõ ja ne kubsõ sadīztõ Turaida nīn pǟlõ. 1217. āigasts Līvõmō bīskop ja Mȭk Veļīd Ordo jagīztõ līvlizt mōd. Kaupo immõrkouţ (Pars cauponis, Thoreyda videlicet) ja kakš nīnõ (Cauponis Magnum castrum and castrum Cauponis) aigiztõ kui kuolmõz jag līvlizt mōḑi ja se lekš bīskop vōļikšimi allõ.

Pierrõ sieda Kaupo võtīz jaggõ mūndast Līvõmō rištsuodā võitlõmižist, kui rišt-suodīkšijid tǟdzi ītõli. Ta lekš äbţõm, ku kurālist immārdiztõ Rīgõ 1210. āigasts. Se iž āigasts ta võtīz jaggõ Tsēz nīn vastõ pidāmizõst ēstlizt immardāmi āigal. Kaupo tōž ēstliži tagān ajjõ ja pierrõ sieda sugīz Immõr joug taplõmi, missõs tapīztõ Kaupo pūoga Bertold ja Kaupo tidār mīez (znūot) Vane. 1211. āigasts Kaupo võtīz jaggõ pǟl-sadāmizõst Sōntagana immõrkouţ vastõ Ēstimōl.

1212. āigasts Kaupo kīeldiz leţlizt ja livlizt ilzõnūzimizõst jaggõ-võtāmizõst. Ta vȯļ bīskop vailnika kubbõ-vedāmižis Sattesele nīnõs ja kōļiz puoldõ piddõ livlizt kazūd bet kubbõ-vedāmizt sadīztõ lebbõ ja ilzõnūzimi pīkstiztõ jarā.

Kūolõ ja pierāndõks[edit]

Kaupo kūoliz pīk kaj pierāst, ikš pǟva pierrõ Matikš pǟva taplõmizõst ēstlizt vastõ Sakāla immõrkouţis. Ku Kaupo kūoliz ilmõ pierrijit, täm mō ja varāndõks lekš Līvõmō bīskopõn. Pierrõ saksā Lieven sug pǟl-kītiz, ku ne āt Kaupo sugst, lebbõ Kaupo tidārt.

Kaupo kūolõn-kejā tūoḑiztõ tāgiž kuodmōlõ, kus se jarā palīztõ Līvõ vīšid pierrõ. Tūgõd matīztõ Kubesele pivākuodā jūrõ. Äb uo sieldõ, mis um Kaupo ōda.

Īž paldiņ äb uo īds-mīeldõ Kaupost. Munt mõtlõbõb, ku ta vȯļ jarā-āndaji ja eņtš rov petāji, kis lekš jarā vōjastiji pūolõ. Tuoizt mīelst ta vȯļ kovāl jūodiji, kis mūoštiz kui joudzi vȯļ Ȭdõg-Eirop ja arriz ku kubsõtīe saksliztõks vȯļ 13. āigastsadā Līvõ rovvõn paŗīmi ulzõ-kuoŗŗõmi.