Wp/krl/kuu
Kuu (simvoli:☾) on Muan ainuo luonnollini kiertolaini ta aurinkokunnan viijennekši šuurin kuu. Šen šäjeh on 27 prosenttie Muan šäteheštä, mi teköy šiitä aurinkokunnan šuurimman kuun šuhtiešša emoplanettah nähen. Kuun mašša on 1,23 prosenttie ta tihevyš 61 prosenttie Muan vaštuajista miärehistä. Še kiertäy Muata šuunnilleh 384 400 kilometrin korkeuvešša.
Kuu on vejenhenkäššykšeh šalpautun Muan keralla. Šen tähen Kuušta on kaikičči kiäntyn Muan šuuntah ykši ta šama puoli, Kuun loittoni puoli tahi niin šanottu ”pimie puoli” jiäy pisyväisešti näkymättömih.
Kuu kuvaštau Päiväšen valuo, ta še on toišekši kiilakkahin kohe taivualla Päiväšen jälkeh. Šuunnilleh kuukauven aikua Kuu kulkou läpi šiännönmukašet vaihiet uuvvešta kuušta puolikuutaman kautti täyšikuutamah. Eričyisešti tämän kierron tähen Kuušta on tullun tärkie kulttuurillini ikoni, kumpasella on ollun šuuri vaikutuš moniahien rahvahien ajanmiäričykšeh, mifologijah ta taitiešeh.
Ylehišešti ušotah jotta Kuu on šyntyn šamoih aikoih kuin Mua, melki 4,5 miljardie vuottu takaperin. Šynnyštä on luajittu monta erimoista teorijua, ta niištä äijän kannatetah törmävyšgipoteesua. Šen mukah nuoreh Muah törmäi protoplaniettu Theia, kumpani oli noin Mars-planietan kokoni kohe. Yhtehtörmävykšeššä Muan kiertoravalla jiäi ainešta, kumpašešta rotiutu Kuu.
Enšimmäini miehittämätöin luotain laškeutu Kuun pinnalla vuotena 1959. Apollo 8 miehistön keralla kierši Kuun vuotena 1968. Kuu on ainuo toini taivahankappale, kumpasen pinnalla ihmini on aštun. Vuošina 1969–1972 Kuuh laškeutu kuuši avarušlentuo miehistön keralla, niistä enšimmäini oli Apollo 11 heinäkuušša 1969. Vuuven 1972 jälkeh Kuuh on työnnetty vain tiijollista ruatuo tekevie miehittämättömie luotaimie.
