Wp/krl/Platon

Platonua ozuttaja riimalaine koupie griekkalaizesta alguperäzestä mruamoraveissoksesta

Platon (ammoisgriekaksi: Πλάτων, Plátōn), syndyjäh Aristokles (Ἀριστοκλῆς; n. 427 – 348 eaa.), oli klassisen kavven ammuine griekkalaine filosofi, kedä pietäh erähänä päivänlaskumualazen filosoufien tärgehimmistä duumaiččijoista da kirjutetun dialogan (ezim. Symposium da Valdivo) da dialektiekan muodoloin kehittäjänä. Hiän perusti Platonan Akadeemien, mibä oli filosoufine škola Atienassa missä Platon opasti filosoufieda. Hiän oli Sokrateksen kuuluzin opastuja, da Aristoteles hänen iččesä.

Platonan tunnetuin ruado on muodo- libo idejateorie. Hiän kehitti sen eččiessäh vastavusta varman tiijon kyzymykseh, libo siihen mibä erottua tiijon uskomuksesta. Eräs hänen dialogiloin tarkotuksista oligi ozuttua sokruattizen metodan kauti, kuin tavanmugazet tavat duumaija eivät anna varmua vastavusta siihen, mibä on tieduo da mibä on vain uskomus. Hänen ruadoh vaikutettih vägevästi ezisokruattizet filosofit Pythagoras, Herakleitos da Parmenides, hos tiedo heisdä ongi enimyölleh ičče Platonalda peräzin.

Platonan kaikkien kirjutuksien uskotah säilynyön jo 2400 vuotta tävvellizenä - toizin migu läs kaikkien muijen hänen aigalaiziensa vastuavien. Neoplatonisman kauti hiän on sežo vaikuttan muga rissillizeh kuin islamilaizeh filosoufieh.