Wp/krl/Närhi
Närhi[1] (Garrulus glandarius) on Europašša ta Aasijašša eläjä, varoiloin heimoh kuuluja kirjava meččälintu. Tunkuošša ta Puatenešša närhie on kučuttu nimellä meččäharakka[2], Puatenešša tunnetah niise nimi reäčky[3].
Närhi on 32–35 senttimetrin pituni ta 140–185 gramman painoni lintu, kumpasen šiipien kokkaväli on 54–58 senttimetrie. Karvaltah lintu on punasen harmuanruškie. Kulkku ta purštonaluni ollah haliet. Šiipitaipehešša on šini-mušta-valkiekirjani aloveh. N'okan juurešša kulkun šivulla on levie, mušta juova ta niise piälajella on muštie juovie. Puršto on mušta.
Närhen tavallini iäni on voimallini, tuhma riäčkähyš, kumpasta še käyttäy šekä varotuš- jotta kuččuiänenä. Toičči še piäštäy tasasešti laskovua, kiekkimäistä vihellyštä "pijäh". Laulu on hil'l'ani ta šitä kuulou ylen harvoin, lähinnä alkukevyällä. Närhi oppiu niise jällittämäh kuulomiah iänijä.
Närhi eläy luajalla alovehella Pohjos-Afrikan Marokošta Itä-Aasijan Japonijah šuaten. Lintu eläy monenluatusissa mečissä, ka šuošiu pyökkejä, valkiepyökkejä ta tammija. Pohjoset populatijot eletäh niise havu- ta koivumečissä. Šuomešša närhi eläy piäašiešša kankašmečissä, onnakko šitä tavatah niise lehoissa. Närhi on paikkalintu ta šyöy monenluatusta ruokua: pešimäkauvella šelkärankattomie, šiemenie, marjoja ta toisien lintujen jiäliččie, šykyšyllä ta talvella jyvie, piähkenie (орех, orieha) ta terhoja (tammen piähkenie). Yksi närhi voi kätkie jopa noin 3 000 terhuo kuušša.
Aihiešta muijalla[edit | edit source]
Lähtiet[edit | edit source]