Jump to content

Wp/krl/Kanteleh

From Wikimedia Incubator
< Wp‎ | krl
(Redirected from Wp/krl/Kantele)
Wp > krl > Kanteleh
Kanteleh

Kanteleh (viena: kannel, kanteleh; livvi: kandeleh) on Karjalan ta Šuomen kanšallisšoitin, kumpani on šamoin muuvvalla Itämeren alovehella hyvin tunnettu kielišoitin.

Rakenneh ta istorija[edit | edit source]

Perintehiseššä kantelehešša on viisi kieltä, ta ne on kiinnitetty yheštä puusta koverrettuh runkoh, kumpani on alapuolelta avoin. Viisikielisen kantelehen nykyaikasempi niin šanottu kakšipuini malli on koverrettu piältä ta katettu kaikukannella. Myöhemmin kanteleh on levennyn kokonaisekši šoitinperehekši, kumpaseh kuuluu erikokosie akustisie ta šähkökantelehie.

Vanhimmat tovissukšet kantelehšoittimista (muun muašša šuomelaini kanteleh, virolainikanteleh, latvijalaini kokle [laušutah kuokle], liettualaini kanklės ta venäläini gusli) ollah nähtäväšti novgorodilaiset šekä Puolan Opolen ta Gdańskin 900–1400-luvulta peräsin ollah arkeologiset löyvökšet.

Kanteleh esiintyy kanšanrunouvešša, ta Kalevalašša še on Väinämöisen šoitin.

Kantelehen perinnehtä kannattau ta kehittäy Šuomešša Kanteleliitto. Kantelehen nykyni kehityškauši alko 1970-luvun lopulla Kanteleliiton käynnistämänä.

Šuomen kantelehmusejo on Jyväskyläššä.

Kantelehšoittimet eri kanšoilla[edit | edit source]

Tunnettuja kantelenšoittajie Ennein šotie kuulusimipie kantelenšoittajie oli Shemeikkojen runonlaulajašuvun jäšen Teppana (Teppo) Jänis. Kuulusimpie kannelmuasterija on professori Martti Pokela. Monet tunnetut kantelenšoittajat ollah kotosin Huapavejen kantelenpitäjäštä. Pokelan lisäkši huapavetisie kuulusie kantelehenšoittajie ollah esimerkiksi Antti Rantonen ta Pasi Jääskeläinen. Nykyjäh paikkakunnalla ruatau ušeita perintehisen šoiton yhtövehie, muun muašša šuurkokohpano Jokilaaksojen kantelet. Šähkökantelen tunnetuimpie šoittajie ollah musiikin tohtorit Hannu Saha ta Timo Väänänen, Eva Alkula, Senni Eskelinen, Anttu Koistinen ta Juha Jyrkäs.

Kirjallisuutta[edit | edit source]

  • * * Kastinen, Arja & Rauno Nieminen & Anna-Liisa Tenhunen: Kizavirzi. Karjalaisesta kanteleperinteestä 1900-luvun alussa.Temps Oy 2013.

Aiheesta muualla[edit | edit source]