Wp/krl/Josif Stalin

From Wikimedia Incubator
< Wp‎ | krlWp > krl > Josif Stalin
Josif Stalin

Josif Vissarionovič Stalin, tovellini šukunimi Džugašvili (venäjäkši Иосиф Виссарионович Джугашвили, Иосиф Сталин) (6. (18.) talvikuudu 1879 Gori, Tiflisin gubernija, Venäjän čuarikunta – 5. kevätkuuta 1953 Volinskoje, Moskovan aloveh, Venäjän SFNT, Neuvoštoliitto) oli venäläini vallankumoušmieš, neuvoštoliittolaini valtivomieš, poliitikko ta generalissimus. Stalin oli Neuvoštoliiton kommunistisen partien enšimmäini piäsekretari (1922-1953) ta Vladimir Leninin šeuruaja Neuvoštoliiton johošša. Stalinilla oli rajatoin valta ili hiän oli diktattori.

Stalin oli šyntyjäh gruuzijalaini ta hänen muamonkieli oli gruuzija. Nuorena hiän tuttavuštu marksilaisuoh, ta šentäh hänet erotettih školašta. Häneštä tuli aktiivini kommunisti, ta hiän toimi Venäjän šyväinšovan ajalla šekä poliittisena jotta saltatallisena johtajana. Neuvoštoliiton enšimmäisen johtajan Vladimir Leninin kuoltuo alko valtatora, kumpasen Stalin voitti.

Stalinin ajalla Neuvoštoliitošša oli ičevalta. Valtivo kovašta tarkašti yhtehiskunnan eläjien kaikkie puolie. Ristikanšojen oikevukšie rikottih ta kanšoja šiirrettih. Monet ristikanšat työnnettih tyrmäh ta pakkoruatoh. Stalin perušti niise gulag-järješšelmän, ta monet ristikanšat kuoltih nälkäh vuosina 1932-1933.

Stalin piti tevollistamisen ta muatalovuon kollektivoičemisen. Toisen muajilmanšovan alušša Neuvoštoliitto liitti iččeh läntisillä sussietoillah kuulunehie alovehie joko painuštamalla tai šovan avulla. Šakša hyökkäi Neuvoštoliittoh vuotena 1941, jolloin Stalin julišti "Šuuren kotimuallisen šovan". Šovan jälkeh voittanuošta Neuvoštoliitošta tuli Yhyšvaltojen rinnalla muajilman vetäjä supervalta, mi johti kylmäh šotah. Stalin kuoli vuotena 1953.