Wp/krl/Islanti

Islanti (isl. Ísland, "jiämua") on šuarivaltivo, kumpani šijoittuu Pohjas-Europan länšiošah Pohjas-Atlantilla. Valtivon aloveheh kuulutah šamannimini šuari, kumpasen pinta-ala on 103 000 nelijökilometrie, ta šen lähellä olijat pienet šuaret. Islannin maisemah kuulutah geisirit, lavakentät ta jiätiköt; ušeičči šitä kuččutahki "jiän ta tulen muakši". Meččie ei Islannissa ole, šentäh kun ihmini on tuhonnun ne jo ammuin.

Islannin piälinna on Reikjavik. Muan pinta-ala on 350 710 nelijökilometrie ta väkiluku 103 000 eläjyä. Virallini kieli on islanti.

Istorija

Norjašta tulluot viikinkit ašutettih Islanti vuotena 874, ka viimeaikaset löyvvöt viitatah šiih, jotta šuarella on ollun ašutušta jo aijemmin. Vuotena 930 eläjät muuvvoštettih muajilman enšimmäini parlamentti, Alþingi. Vuotena 1000 Islannissa šiirryttih hristossanuškoh Alþingin piätökšeštä. Vuotena 1262 Islanti liitty Norjah ta molommat muat jouvuttih Tanškan alla vuotena 1380. Toisen muajilmanšovan aikana liittoutunuot miehitettih Islanti ta še iččenäisty vuotena 1944.