Wp/krl/Hirvi

Hirvi

Hirvi (Alces alces) on šuurikokoni elukka, kumpani eläy pohjosella havumeččäalalla Europašša ta läntiseššä Aasijašša. Uroš voipi painua yli 700 kilogrammua, ta šillä on luiset šarvet. Hirvi šyöy vesikašvija ta kuivan muan kašvija. Hirvet tuhotah meččijä, no ne šyyvväh puijen okšie ta kuorta. Hirven ainuo vihollini on ristikanša: hirvie mečäššetäh ta mašinat niitä šurmatah.

Tuntomerkit

Hirvi on šuurin nykyjäh eläjä hirvieläin: hirvi-isäčyn pituhuš on noin 300 senttimetrie ta šäkäkorkevuš 235 senttimetrie. Paino on 200-825 kilogrammua. Ulkomuovoltah hirvi eruou muista hirvieläimistä: šillä on pität jäšenet, lyhyt ruumis ta painava piä. Ylähuuli on šuuri ta peittäy alahuulen; korvat ollah šuuret, leviet ta liikkuvat. Häntä on vain 5-12 senttimetrie pitkä. Isäčyllä on luiset šarvet; ne kirvotah pois talvella. Hirven kaklan alla on 25—40 senttimetrin pituni ihopoimu.

Elinympäristö

Kešällä hirvet šuošitah avoimie alovehie, kušša kašvau äijä nuorie lehtipuita ta tiheitä korkeita ruohoja, kuten hormua. Elukat šyyvväh niise vesikasveja šoilla, joissa, järvissä ta puroissa. Talvella hirvet eletäh havu- ta šekamečissä, kušša on turpie aluškašvillisuš ta äijä puunvešoja. Kovalla pakkasella hirvet muatah lumen alla niin, jotta lumen piällä jiäy vain šäkä ta piä.

Ravinto

Hirvet ollah aktiivisimpie soŕalla (huomeneš- ta iltahämärällä). Ne šyyvväh puita, tuhjoja (penšaš, puška) i ruohokašvija; talvella ravintoh kuulutah rišut ta puijen košuš (kuori). Kešällä hirvi šyöy rauvuškoivuo, talvella mäntyä. Kešällä hirvet kerätäh ruokua talven varalla, a šentäh ne šuatetah šyyvä jopa 35-50 kilogrammua. Talvella miärä on vain 8-16 kilogrammua. Kaikkieh hirvi šyöy vuuvešša tonnie šeiččemen; täštä 4 tonnie on lehti- ta havupuijen vešoja, noin 1,5 tonnie lehtie, 700 kilogrammua puijen kuorta ta yhtä šuuri oša ruohuo ta pienie tuhjoja.

Šiittymini

Hirven kiima-aika on šykyšyllä. Isäčyt kisatah emäčyjen čestistä näyttävillä ešityksillä ta ušeičči voitellah keškenäh. Isäččy kuopiu muah "kiimakuopan" ta kušou šiih. Emäččy nuuhtelou kuoppua ta šuattau niise kušša šiih.

Emäččy šynnyttäy kevyällä tahi alkukešällä yhen ili kakši vašua. Vaštašyntynyt vaša painau 11–16 kilogrammua. Ne jiähäh šamalla paikalla noin viikon ajan, hiäššä piilouvutah ruohoh ili tuhjoh. Viikon ijäššä vašat šeuratah emyä. Šilloin ne šyyvväh jo pienien koivujen ta huapojen lehtijä, a ruohoh ei ylletä, šentäh kun niillä on pität jalat. Kontiet ta hukat ollah šuuri uhka vašoilla.