Wp/krl/Aurelius Augustinus
Aurelius Augustinus Hipponensis, Augustinus Afer tahi Plašennoi Augustin (13. pimiekuuta 354, Thagaste, Numidia, Pohjois-Afrikka – 28. elokuuta 430, Hippon, Pohjois – Afrikka) oli kristillini teologi ta filosofi, vaikutušvaltani šuarnuaja, Hipponin piispa ta yksi kristillisen kirikön tuattoloista.
Augustin on kristillini pyhä. Pravoslavnoin kalenterin mukah hänen muistopäivä on 28. kešäkuuta, a katolisen kalenterin mukah še on 28. elokuuta.
Aurelius Augustinus šynty Thagastešša 13. pimiekuuta 354. Hänen muamo, Monika, oli rissitty henki ta myöhemmin Augustin kiänty hänen uškoh. Tuattoh, Patricius, oli pakana ta kiänty kristillisyteh vain vuosi ennein kuolomua.
Alkukoulutukšen jälkeh, vanhemmat työnnettih Augustinukšen Madaurah, Numidian šuven intellektualliseh keškukšeh. Šielä hiän rupesi opaštumah kreikan kieltä, pakinataituo ta kielioppie. Madaura oli kuulusa, šentäh kun tunnetut opaštajat elettih šielä. Šiitä Augustin šiirty Karthagoh ta painautu opaštumiseh ta ajatteluh. Hiän rupesi opaštumah filosofijua ta lukomah Ciceronin tevošta «Hortensius». Še oli vuotena 373. Šilloin Augustin innoštu manikielasuteh.
Vuotena 374 Augustin myöšty Karthagošta Thagasteh ta tuli opaštajakši. Niin alko hänen ura koulutukšen alalla. Hiän ruato pakinataijon opaštajana Karthagošša, šiitä Roomašša ta Milanošša.
Šiih aikah Augustin rupesi lukomah Plotinokšen tevokšie ta tutkimah neoplatonismie, kumpani kuvitteli Jumalua henkellisenä ylimuallisena Olomisena. Šiitä Augustin kuunteli Ambrosiukšen (Milanon piispan) šuarnoja.
Riähkählankiennan ta Jumalan armon teemat vaikutettih häneh. Myöhemmin Augustinin muamo tuli Milanoh. Augustin pitälti epäili, ka šulakuušša 387 hiän kiänty kristilliseh uškoh. Teräväh hänen muamoh kuoli Ostiašša. Augustin myöšty Afrikkah. Enšin hiän eli Karthagošša, a šiitä läksi kotikaupunkih, missä hiän eli 3 vuotta. Hiän opašti ta kirjutti. Omissa tevokšissah hiän kiisteli ta vaššušti manikielaisien ta areiolaisien mielikuvie.
Augustin ajatteli, jotta ihmiskunnan istorija on taistelu muallisen valtakunnan ta Jumalan valtakunnan välillä. Augustinus piti Rooman kirikkyö Jumalan valtakuntana.
Augustinukšen teorijan piäkyšymyš oli ihmisen vapuan vallan, Jumalan armon ta ennaltamiäräykšen vertauššuhtehet.
Vuotena 391 Augustin aštu Hipponin varapiispan virkah, a vuotena 395 hiän tuli piispakši. Augustin oli šiinä virašša kuolomah šuate. Hiän kuoli 28. elokuuta 430.
Augustin ei ollun naimisissa, ka kristillysyteh šuaten hänellä oli rakkahušvälit naisen kera ta heilä oli poika, kumpasen nimi oli Adeodat.
Augustin äijän kirjutti dogmattisešta ta morallisešta teologijašta ta kašvatušopista. Hänen kuulusimmat tevokšet ollah “Riähkien tunnuššukšet” ( noin 397), “Jumalan Valtijo” (413 – 427) ta “Vapuašta vallašta” (388 – 395).
Käytetty kirjallisuš:
- Dr.Said Dahmani. St.Augustin/ Annaba le guide 2004