Wp/fkv/Ethiopia

Ethiopia, virallisesti Ethiopian demokraattinen liittorepublikki, oon sisämaastaatti Afrikan sarvessa. Sen krannei oon Eritrea pohjaisessa, Djibouti pohjaisessa öystässä, Somalia öystässä, Kenia etelässä, Etelä-Sudan lännessä ja Sudan pohjaisessa. Ethiopia oon asukasluvulthaan suurin sisämaastaatti maailmassa ja Afrikan toiseksi suurin staatti. Staatila oon 1 000 000 neliökilometrii maata. Sen pääkaupunki ja isoin kaupunki oon Addis Ababa. Ethiopian kansallinen identiteetti perustuu alkuperäiskansiin amhareiden kielheen , kristinuskon ja islamin historiallishiin ja modernhiin rooleihin ette Ethiopian riippumattomuutheen vierhaasta vallasta, joka johtuu Ethiopian muinaisista antiikin riikeistä. 1800-luvun lopula Afrikan jaon jälkheen, Ethiopia ja Liberia olivat ainuat kaksi maata, jokka säilytethiin suvereniteettinsa pitkäaikaiselta kolonisaatiolta, ja monet manterheen vasta ittenäiset maat hyväkäksythiin myöhemin sen flakun värit. Staatti oli kuitenki myöhemin Italian miehittämä vuonna 1936 ja siitä tuli Italian Ethiopia (osa Italialaista Itä-Afrikkaa), ko se vapautetthiin toisen maailmansođan aikana . Italian hallinnon aikana hallitus poisti orjuuđen, käytännön, joka oli olemassa maassa vuosisatojen ajan, ja kaupungistuminen lisääntyi tasaisesti. Ethiopia oli myös ensimäinen riippumaton afrikkalainen jäsen 1900-luvulla Kansakuntien liigan ja Yhđistyneiden kansakuntien jäsenissä. Vuonna 1974 Ethiopian monarkia Haile Selassien alaisuuđessa kaatoi Derg, komunistinen sotilashallitus, jota tuki Sovjettiunioni. Vuonna 1987 Derg perusti Ethiopian kansan demokraattisen kansanrepublikin, mutta vuonna 1991 Ethiopian kansan vallankumouksellinen demokraattinen rintama, joka oon ollut siitä lähtien hallitseva poliittinen koalitio, kaatoi sen.