Wp/fit/Uusi-Seelanti

Uusi-Seelanti on valtio Tyynen valtameren lounaisosissa. Se on kahesta pääsaaresta koostuva saarivaltio, joka on varsin eristyksissä muista maista. Austraalia on noin 1 500 kilometrin päässä luotheessa. Etelässä on Etelämanner ja pohjoisessa Uusi-Kaledonia, Fidji ja Tonga. Uuden-Seelannin pinta-ala on noin 270 000 kvatraattikilometriä ja asukasluku noin 4,2 miljoonaa.

Histuuria[edit | edit source]

Polynesialaiset maoritten esi-isät tulit alueele noin 1 000 vuotta ennen euruuppalaisia. Maoritten käyttämä nimi Uuesta-Seelannista on Aotearoa.

Vuona 1642 hollantilainen tutkimusmatkustaja Abel Tasman oli tiettävästi ensimäinen saaret nähny euruuppalainen, ja James Cook ensimäinen euruuppalainen, joka nousi maihin saarela. Tämä tapahtui vuona 1769. Maori-pääliköt luovutit saaret Britanniale vuona 1840 allekirjotetulla Waitangin sopimuksela. Sopimus lopetti vaalinpyytäjitten ja hylkeitheenpyytäjitten siirtolaisuutheen perustunheen asutuksen ja uusila tuliasheila käytyt maori-heimojitten väliset soat. Sopimuksen jälkhiin aloitethiin saaritten järjestelmälinen ja rauhalisempi asuttaminen. 1860-luvula kärjistynheet maoritten ja uuisasukhaitten väliset maakiistat, etenki Pohjoissaarela, sait kuitekki aikhaan soan. Maorisoat päätyit vuona 1872, mutta taisteluitten tuloksena maanomistus oli siirtyny siirtolaisile. Viimi vuosina maoritten korvausvaatimuksista on tullu huomattava puliittinen kysymys.

Ison-Britannian siirtomaana ollu Uusi-Seelanti sai ittehallinnollisen tumineeraavan aseman vuona 1907. Vuona 1931 säätetylä Westminsterin säätökselä se tuli Britannian kansa tasavertaseks ittenäiseks valtioks, jolla kuitekki on Britannian kansa yhtheinen hallittia ja joka jatkuvasti kuuluu Kansainyhteishöön.

Uuen-Seelanin sotilhaita taisteli FN:n joukoissa Koreassa 1950-1953 ja Yhtysvalloitten puolela Vietnamissa 1960-luvula.

Vuona 1985 Uusi-Seelanti kielsi yhtysvaltalaisilta yinkäyttöisiltä eli yinasheita kuljettavilta venheiltä pääsyn heän haminhoin.

Useaanian maat