Wp/fit/Tjermessi

Tjermessi tai enemän uuela nimelä "marin kieli" oon suomelais-ukrilainen kieli jota praatathaan ryssässä. Maria ossaa praatata vähän enemän ko 300tuha ihmistä ja son ryssässä praatatuista suomalais-ukrilaisista kielistä kaikista suurin.

Histuuria ja muterni aika

Marin kielen päämurtheet oon länsimari (fuorimari) ja itämari (niittymari ja varsinainen itämari). Fuorimarin nimitys tullee siitä, ette sen praataajat asuva Marinmaan lounaiskolkassa Volkan oikean rannan mäkiselä seuula. Niittymaritten nimitys tullee siitä, ette sen praataajat asuva Volkan vaseman rannan tasamaala. Varsinaiset itämarit muuttiva tältä alueelta 1700-luvula pakhoon uskonnolista käännytystä nykyisen Basjkortostanin alueele. Lisäksi oon olemassa pieni koilismurtheen ryhmä Nisjni Novkoroin ja Kirovin alueela.

Mareja on yhteensä noin 548 000 (vuotena 2010), joista fuorimareja on arviolta 23 500. noin 70 prusenttia praataava äitinkielenhään maria; muitten äitinkielenä kielenä oon venäjä, vaikka he pitävätki itteään yhä mareina. Marinmaan asukhaita oon 760 000, joista 43 % on marilaisia; loput asuva republikin ulkopuolela.

Marin kielellä on kaksi literatuuri formaa kyrillisilä pukstaaveilä. Niitten syntyhistuuria alkaapi 1800-luvula, jolloin Ryssässä halvathiin käännyttää pikkukansoja ortotoksisuutheen. Uskonnolisia tekstejä kirjoitettiin eri murtheila, jotta marit olisiva oppinheet lukheen. Tavoitte ei kuitenkhaan ollu tehhä mareile literatuurikieltä. Näistä literatuuri tradisjuuneista syntyivä fuorimarin ja niittymarin kirjalliset muoot. Kielelisesti kyseessä on vain murre-varoasjuuni, ja pitkhään oon plaanattu literatuurikielitten yhistämistä. Yhistämistä vastustaa malkheen aina fuorimarit.