Wp/fit/Kaihnuunmaa

From Wikimedia Incubator
< Wp‎ | fitWp > fit > Kaihnuunmaa

Kaihnuunmaa eli Kainus väitethään olevan käänös sanoile Kvänland, välistä Kvenland (missä kveenit asuit), suomalaisissa histuurialisissa kuvauksissa 1. Kaihnuunmaa on historiantutkija profesoori Kyösti Julkun käänös sanale Kvenland. Useasti esitetyn teurian mukhaan Kvenland-nimi on sammaa kantaa kuin pohjalaisten vanhaa itämurtheinen nimi kainulaiset.Kaihnuunmaa oli vanhaa kansan maa Pohjanlahen molemila puolela, nykysessä Västerbottenissa, Norrbottenissa, ja Pohjanmaala. Uskothaan ette "kven" tullee sanasta Kainuu, joka käytethään Ruottin Kaihnuunsta ja Suomen Kainuu. Jokku haluavat liittää sanan Satakunthaan asti (esim. Matti Klinge).

Vanhiin tieto Kaihnuunmaasta on Ottarin kertomus 880.

Pohjanlahtea on kuttuttu pitkhään Kaihnuunmereks ryssäläisissä lähteissä. Muutamia esimerkikkiä on Pähkinäsaaren rauhansopimuksessa vuona 1323 missä kirjotethaan "Kajano more", muissa tokymentissä 1497 "mare Cayane" ja "Kainw Mare", 1510 "mare Kayano", 1535 "Cayane mare" ja "mare Caino", 1561 "Kaynus mehre" jne. Ja sen perustheela veethän johtopäätöksen ette rannikkoalueela ympäri Pohjanlahtea asuit kveenit/kainulaiset.

Messenius (1579-1636) kirjotti "Österbotn, som Qwenland är...". Rudbeckius (1630-1702) tietää, että Kainuu käsitti sekä Pohjanmaan että Länsipohjan aina Piitimheen asti. Ruottalainen kielitutkijan Ihren mukhaan Kaihnuunmaa käsitti koko Pohjoisruottin Medelpadista Ångermanlandhiin, Jämtlandhiin ja Länsipohjaan. Eetnisesti hän kuitenkki piti kainulaisia saamelaisina. Saksalainen tutkimusmatkailija Forster (1784) erotti selvästi kainulaiset saamelaisista, ja tunnisti kainulaiset suomalaisiksi. Forster esittää, että nämät suomalaiset asuttivat maata aina Helsinglandhiin asti, mutta svealaisitten paine oli ajanu heitä yhä pohjoisemaksi, ja 1700-luvun alussa oli näilä suomalaisilla ennää jäljelä osa alkuperäsestä alueesthaan.

Tarkat tiot Kaihnuunmaasta saapi ensi kerran 1742-1745: "Qvaenland kaldes her den District i Sverrig, 2,25 Miil Östen, og 2,25 Miile Vesten for Torne stad, strekkende sig op efter Torne- og andra Elve i Nordnordvest en 40 Miile ad de Norske Grendser.---de övriga 10 mil o- dyrkelig Land innehavs av Lappar, som man her i Landet kallar de Svenske Östlapper; Bonder og Brugsfolk boe langs efter Elvene, hvoraf detta Qvaenland ere mangfoldige og store ". Muussa paikassa sanothaan: Qvaenland, (som er et Landskab strekkende sig 8 Miile fra Tornestad i Nord...)".

Kaihnuunmaa on siis 1700-luvula tämän tanskalaisen majuurin mukhaan tarkoin sama alue ko missä puhuthaan meänkieltä/Tornionlaakson murretta.

Tornion pohjoispuolela on kylä nimeltä Kaihnuunkylä, jonka vanhiin nimi on Hälsingeby. Hälsingehav on vanhaa ruottalainen nimitys Pohjanlahele.

Lähtheet[edit | edit source]

  • Peter Schnitler. GRENSEEKSAMINASJONSPROTOKOLLER 1742-1745. Band I-III. Sammanställt av J. Qvigstad, K. B. Wiklund, Lars Ivar Hansen och Tom Schmidt. Oslo 1929, 1962, 1985.
  • Kainuunmaa