Wp/fit/Jeosentrismi

Jeosentrismi on itea ette maapallo on solsysteemin keskelä ja ette kaikki plaanetat kiertävä maapalloa eikä kierrä aurinkoa, tänäpänä son pseutotietettä mutta keskiajala se oli kaikhein pöpyläärein teuria solsysteemistä

Kuinka se meni poies?

Jeosentrismin kyseen­alaistivat jo eräät pythakoralaiset filosofit ette heiltä vaikutteita saanu Parmenites. Heän mukhaan Maa ja planeetat kiersivät ympyrä­rataa oletetun keskus­tulen ympäri.

Herakleites Pontoslainen esitti jo 300-luvulla eaa, ette taivaanpallo ei kierrä Maata, mutta Maa pyörii akselinsa ympäri kerran vuorokauessa. Tämä ei kuitenkhaan vielä merkinny jeosentrismin hylkäämistä: hänen mukhaan Aurinko teki kierroksen Maan ympäri kerran vuoessa, ja myös planeetat kiersivät Maata. Myöhemin myös Ptolemaios piti Maan vuoro­kautista pyörimis­­liikettä tähti­tieteen kannalta maholisena ja yksin­kertaisem­panakin ko oletusta taivhaan­pallon pyörimisestä, mutta hylkäsi sen, koska hänen mukhaan Maan pyöriminen olisi saanu maan päälä aikaan tynaamisia ilmiöitä, joita kuitenkgaan ei esiinny. Myöhäis­keski­ajala kysymystä maapallon maholisesta pyörimisestä pohti erityisesti Nicolas Oresme.

Aristarkhos Samoslainen osoitti 200-luvulla eaa, ette planeettoitten liike on yksin­kertaisemmin selitettävissä olettamalla, ette Maa kiertää Aurinkoa. Oppi ei kuitenkhaan tullu vanhala ajala ylheisesti hyäksytyksi, koska sitä piettiin "terveen järjen" vasthaisena. ette Aristoteles ette Ptolemaios kuitenki katsoiva jo tarpheeliseksi esittää perustelujaki käsityksele Maan liikkumattomuuesta. Aristoteles perusteli sitä opillaan eri alku­aineitten "luonnollisilla liikkeilä", ko taas Ptolemaios viittasi siiheen, ettei tähtitten vuotuista paralaksia ollu havaittu.

Jo Ptolemaios tiesi, ette planeettoitten havaittutten liikkeitten poikkeamat tashaisesta ympyrä­liikkeestä liittyivät selvästi siiheen, missä asemassa planeetta kulloinkin oli suhtheessa Aurinkhoon. Näitä ns. aurinkoon liittyviä anomalioita käsitelhäänki Almagestissa varsin tarkhoin. Nikolaus Kopernikus osoitti 1500-luvula, ette nämä poikkeamat oli helpoiten selitettävissä olettamalla planeettojen ja myös Maan kiertävän Aurinkoa.

Uuela ajala heliosentrismi syrjäytti vähitelen Jeosentrismin, mihin Kopernikuksen ohela vaikuttivat varsinki Johannes Kepler ja Galileo Galilei.