Wb/se/Gáiddusoahpahusa vejolašvuohta čájehit/Gáiddusoahpahus ja bagadallan

Reaiddut, prográmmat ja vuogádagat, mat geavahuvvojit gáiddusoahpahusas

• Vállje vuogádaga, man geavahišgoađát ja čieŋo vuorrováikkuhussii fierpmis. Chat, videoráđđádallan dahje sadji, gos áigetávvalat ja rávvagat juhkkojuvvojit (omd. Google Classroom, O365, Moodle, blogga) reahkkájit, juos háliida čiekŋut vuođđoáššiide oahpahusas. Oahpat ohppiide teknihka birra minima degomat dieđujuohkima ja navigerema.
• Oahppolágádusa vuogádagaid geavaheaddjit: Sihkkarastte, ahte ohppiid dovddaldagat doibmet ja ahte buohkat máhttet čálihit iežaset sisa ovdal go aitosaš oahpahus álgá.
• Juos galgá čálihit sisa, bagadala čáliheami vuogádagaide ovdamearkka dihte videoiguin, screenshotiiguin dahje juohkimiin du šearpma videoráđđádallamis.
• Juos vejolaš, geavat applikašuvnnaid ja dieđujuohkingaskomiid, maid oahppit juo dovdet ja maid sii geavahit. Váldde vuhtii goittotge diehtodorvvu ja oidde bargoaddi fállan bargoreaidduid. Goalmmát oassebeliid vuogádagaid geavaheapmi eaktuda sihke oahpaheaddji ja buot ohppiid ja fuolaheddjiid eaktodáhtolaš miehtama, dasgo ovttage sis ii sáhte bágget geavahit daid. Loga omd. analysa WhatsApp geavaheami lobálašvuohta oahpahusas.

Rávvagat

• Buot rávvagat – earenoamážit doaibmanrávvagat – galget leat dárkileappot go luohkás. Čále oidnosii, čájet sáhpána kursoriin, man birra humat ja čilge ráfálaččat rávvagiid álggus gitta lohppii.
• Rávvagat galget leat nu čielgasat go vejolaš ja juksamis. Čálalaš rávvagiin ovdamearkka dihte listu (nummirastin, fránskalaš sázut) veahkehit lađastallat rávvagiid muttuid mielde. Juos vejolaš, rávvagiid lea buorre addit maiddái njálmmálaččat ovdamearkka dihte jietnabáddin.
• Juoge rávvagiid jovkui. Riŋge studentii, guhte ii oro bissume mielde. Čájet vuođđoáššiid priváhttan sutnje dalle, go earát eai leat das, ná sáhtát sihkkarastit ahte son ipmirda.

Gáiddusbagadallama tipsat oahppobagadalliide ja oahpaheddjiide

• Sohppet oktasaš praktihka áššiid studerema čuovvumis skuvlladet bargoveaga gaskkas: Mii lea luohkkágohcci, ávnnasoahpaheaddji, oahppibagadalli/oahppobagadalli, sierraoahpaheaddji ja skuvlavázzinbagadalli rolla?
• Atnet fuola, ahte oahppit ja váhnemat dihtet, gii veahkeha ja geas oažžu doarjaga, juos lea dárbu.
• Fierbmebagadallamis juoge iežat šearpma ja čájet gokko miige lea. Divtte guorahallat; johtilis vilppastemiin oahppi ii vealttakeahttá astta geahččat albma ládje dahje geahččalit ieš.
• Čilge olles áigge ja máŋgii sihke hupmamiin, teavsttain ja govaiguin, mii dáhpáhuvvá: Gos miige lea, maid galgá bargat, maid galgá máhcahit, geainna dahkkojuvvo, gosa ja mot máhcahuvvo, galle áigge juoga dáhpáhuvvá, gos, mot dohko beassá, goas oažžu vuolgit eret.
• Diđoš, ahte buohkat dárbbašit bagadallama. Oahppi ii sáhte navdit leat ollásit iešráđálaš, earenoamážit juos gáiddusstuderen ii leat sutnje oahpis ovddežis.
• Gáiddusoahppi ii oaččo báhcit okto. Dávjá juo dili oanehis dárkkisteapmi veahkeha beassat oahpuin ovddasguvlui. Suokkardala, sáhtátgo soahpat ovdamearkka dihte vahkkosaš dárkkisteami oahpuid ovdáneamis smávvajoavkkuid mielde.
• Váldde vuhtii ohppiid ja bearrašiid iešguđetlágan dárbbuid. Oassi ohppiin gáibidit eanet doarjaga go nuppit. Luohte iežat dovdamuššii ohppiinat. Smiehta, sáhtátgo soahpat muhtin ohppiiguin ovdamearkka dihte oanehis guovttágaskasaš gáiddusdeaivvadeami moddii vahkus.
• Veahket ráhkadit rutiinnaid. Rutiinnat leat dehálaččat oahppái maiddái gáiddusoahpahusas. Studerenritmma ja bottuid gánnáha doallat seammalágánin go skuvllas.

Máhcahaga addin

Dillái čadnojuvvon ja “heivehuvvon” bagadallan (scaffolding), mii čuohcá iešguđege oahppi dillái ja doarjaga dárbui, lea oahppama dáfus dehálaš. Gáiddusoahpahusas dan addin sáhttá leat juobe álkit, go luohkkádilis, go oahpaheaddjis soaitá leat njuovžileappot vejolašvuohta soahpat online-deaivvademiid ovttaskas ohppiiguin dahje smávvajoavkkuiguin dahje čuovvut ja kommenteret ovttaskas ohppiid dahje smávvajoavkkuid birgema ja bohtosiid online-dokumeanttain ja -bargansajiin (workspace).

•  Teknologiija vugiid gánnáha váldit máŋggabealagit atnui maiddái máhcahaga addimis: oahpaheaddji sáhttá omd. báddet iežas máhcahaga ja doaimmahit jietnafiilla máhcahaga oažžuide.
•  Oahppi ii beare dávjá ávkašuva dušše almmolaš rávvagis (omd. “Dárkkálmahte iežat čilgehusa”).
•  Máhcahat galgá vuođđuduvvat oahppi dahje ohppiid dahkkojuvvon bargguid ja buvttaduvvon dieđu analyseremii ja dasa vuođđuduvvi konkrehtalaš máhcahahkii.
•  Dákkár čuozihuvvon, earenoamážit kvalitatiivvalaš bagadallama, ii sáhte automatiseret iige dan sáhte buhttet almmolaš rávvagiiguin, mat addojuvvojit buohkaide.
•  Veardásašmáhcahagain sáhttá ávkkástallat maiddái gáiddusbargamis seamma go oahpaheaddji addin máhcahagain, dahjege maiddái online-bottuin njálmmálaččat dahje čálalaččat dahje iehčanas bargama bajiin kommenteremiin njuolga fierbmedokumeanttaide dahje bargansajiide. Dás lea dehálaš váldit vuhtii, ahte oahpaheaddji galgá plánet ja organiseret fuolalaččat veardásašmáhcahaga geavaheami: gii kommentere ja gean, goas, mot ja manin. Oahppit (oba rávesstudeanttat) eai vealttakeahttá máhte spontánat addit ávkkálaš ja vuogálaš, konstruktiivvalaš máhcahaga, nappo dange birra gánnáha addit rávvagiid, hárjehallat dan ja soahpat ovttas buriin geavadagain máhcahaga addimis. Oahpahusjoavkkuin sáhttá vaikko ovttas ráhkadit máhcahaga addima “logi báhkkoma” dahje buori máhcahaga oktasaš kritearaid ovdal bargobihtáid, main addojuvvo máhcahat.
•  Čállojuvvon máhcahaga soitet álkit ipmirdit boastut. Loga fuolalaččat du addin máhcahaga ovdal go sáddet dan. Rávve maiddái ohppiid dahje joavkkuid, geat addet veardásašmáhcahaga nuppiidasaset, dárkkistit, ahte sin addin máhcahat lea konstruktiivvalaš ja arvvosmahtti.