Wp/liv/Naggõrz

Naggõrz Solanum tuberosum
Vōlikšimi	Wp/liv/Stōdõd (Plantae)
Phylum	Eudicots
Klas	Asteris
Order	Solanales
Aim	Solanaceae

Naggõrz um ikš tǟdzi mōarīņtimizõs kazātõt jūŗ-vīļa stōdõz. Arrõbõd, ku täm origināli kuod vȯļ Perūs Andõd mägši. Pūojlimizt naggõrt kazātõbõd mōdõ āt Krīevõmō, Kīnamō, Pūoļmō, Amērik Ītõnd-valdõd ja Saksāmō.

Sīemnāiga

Tūoitõg vaļmõstimizõks naggiŗi ūdõbõd, kīetõbõḑ ja tsepīţõbõd. Pǟgiņ kȭlbatõbõd ka naggõrzt iedõd kabāļi. Naggõrzt sōb tīedõ sandrokkõ. Naggõrzt vaļmõstõbõḑ stērkõ ja brāndiļõ. Stērkõ kȭlbatõbõd tūoitõg vaļmõstimizõks ja ōrõnd višīks tīemizõks. Naggõrdõn um joudli tuoitõmiz-vǟrt ja tǟnda um kievām mag-jovvõ. Naggõrd sizzõl um immõr 78 protsentõ vietā ja immõr 18 protsentõ stērkõ. Naggõrd sizzõl um ka pǟgiņ vitamīnidi.

Pǟgiņtimi

Naggõrd stōdõz võib kazzõ 5-10 cm kuordit. Täm ēdrõmõd um vāldad agā lillād. Ikš naggõrd stōdõz võib kazātõ 20 būmbalõ mō sizzõl. Naggõrd būmbal verm võib vȱlda brūnliki, vālda agā dumā-punni. Sizāld naggõr um ta vālda. Būmbald sizzõl um "sīlmad" missõst võib kazzõ ūži stōdidi.

Istōrij

Naggõrt kazātiztõ Jedāl-Amērikõs, jubā 1800 āigastõ tāgiž. Eirōp mōši tuļtõ naggõrd 16 āigastsadā lopāndõksõs, ku tǟnda kazātiztõ Spāņmōl. Tal-mīed īrgandõksõs kārtiztõ naggõrt kazātõ, bet Prantsūzmō ja Prūšmō kēņigõd sǟdliztõ nänt kazātimizt. Īrõmōl vȯļ naggõrz jubā 17 āigastsadās amā tǟdzi mōarīņtimiz stōdõz bet sīe rezultātõs kūoliz pǟgiņ rovst nälgõ āigastis 1845 ja 1846, ku naggõrd mǟrgandiztõ līed sēņ-teb pierāst. Tämpizpǟvan um jemīņ až 500 naggõrd zortõ. Naggõrd kazābõd jõvīst vilšõ mōz ja jõugizõs mūldas.

Vastūkšnikād

Naggõrd stōdõdõn um pǟgiņ vastūkšnikidi. Väggi fǟrlig vastūkšnikā um Colorado kukki, kis sīeb naggõrd līedidi. Ka mitmõd boŗīd ja sēņ-tebīd ukkõ-sōtõbõḑ naggiŗi.