Wp/fit/Meänkielen sanoja
Meänkielen sanoja[edit | edit source]
Meänkieli mikä on puhuttu Meänmaan lännenpuolela on säilyttäny paljon piirtheitä ja on vähemin saanu vaikutheita suomen yleiskielestä ko iänpuolinen meänkieli. Meänkielessä on paljon sanastoa ja piirtheitä itäsuomen ja länsisuomen murtheista. Mutta koska sanastoa on monesta murtheesta niin ei yksikhään erityinen murreryhmä ymmärä meänkielen sanastoa koska net perustuvat kohtapa kaikhiin murtheishiin. Moni sana on vain jäljelä lännenpuolen meänkielessä, sanat mikkä iänpuolela korvathaan yleiskielen sanastola.
Sitten on samoja sanoja ko yleiskielessä, mutta eri merkityksessä.
Atverpiä[edit | edit source]
. |
Sypstantiiviä - ruuhmiinosia - luononsanoja[edit | edit source]
Ylheisiä sybstantiivia, ruuhminsanoja ja luonontermiä on esimerkiks
|
|
|
|
Atjektiivia[edit | edit source]
Ylheisiä atjektiivia on esimerkiks
|
|
Värpiä[edit | edit source]
Ylheisiä värbiä on esimerkiks
|
|
|
Poikkeaava ruokakultturi[edit | edit source]
Poikkeaava ruokakulttuuri on luonu muutamia termiä joita eteläsuomalaiset ei aina ymmärä:
- kahvijuusto 'id',
- kalakakko 'palttu kalan kansa',
- kiiseli 'kotileivottu kova nisuleipä kuumassa maiossa'
- pylsy 'verimakkara nauan vattasta',
- nisuleipä 'vehnäleipä'.
Engelskalaisia lainoja[edit | edit source]
Englantilaisia lainoja on muutama:
- kaara 'suuri biili, ameriikkalainen jänkkari',
- kämppä 'kota, pieni tupa', ´
- hoopo 'röllästelijä'
- hoopota 'röllästellä' [1].
Laina tavaranimestä[edit | edit source]
Jokku lainsanat on alkujaan merkinheet tavarannimeä:
- hiiappi 'nostokone kuormaautossa (merkki Hiab)'.
- eksi 'pieni kirves (merkki Exi)',
- frikku 'muturinlämmitttäjä (merkki Frico)',
- toy 'purukumi (merkki Toy)' etc.
Ruottin lainoja[edit | edit source]
Vanhaat ruottin kielen lainat:
|
|
Näitten lisäks on suuri läjä muternia ja vereksiä ruottalaisia lainoja:
- tafsi 'rahkin',
- kastspöö 'onkivapa',
- förkaasari 'kaasutin',
- kruua 'kaivos',
- väkseliloova 'vaihdelaatikko',
- styyka 'tupa',
- ööversyyni 'tarkastus',
- taattori 'tietokone',
- piili 'auto', etc.
- förstoorata 'ymmärtää'
Näitä vanhoita murresanoja ja muternia lainasanoja suomalaisella on vaikea ymmärtää. Ja tietysti vastaavat yleiskielensanat on useasti ouvot länsipuolen meänkieliselle.
Meänkieli on lainanu kaks tärkeätä sannaa ruottin kielheen: knapsu 'naiselinen mies' ja vittula (ei mene kääntää).
Omia innovasjuunia?[edit | edit source]
Muutamala sanala ei ole vastinetta eteläsuomen murtheissa eli suomen kielessä ja saamen kielen lainana on vaikea toeta: tutna 'pöllö', saajo 'jänkän saari' ja vinsa 'mettänen kukkula'. Muutama paikannimi on epäselvä: Matarenki, Juoksenki, Suaninki.
Vukaali muutoksia[edit | edit source]
Meänkielessä pruukathaan laittaa vukaali "U" ko suomessa laitethaan O
nuin = noin
ainua = ainoa
vukaali = vokaali
puliitiikka = politiikka
myös ko suomalaiset pruukaavat laittaa U niin monesti met pruukama laittaa pukstaavin Y
Kylttyyri = kulttuuri