Wp/akz/Oolakàwiⁿa

From Wikimedia Incubator
< Wp‎ | akz
Wp > akz > Oolakàwiⁿa
Oolakàwiⁿa
Ilpaoolakàwiⁿa aapáaju
Oolakàwiⁿa
Ápasiinikàwiⁿa
Chokkanàasiiyyióstàaka ibisnoɬopotli

Oolakàwiⁿa ooli kostini kàwiⁿa akki ooli iⁿchokka fanaani. Ooli ónkaláhwa kàwiⁿa. Ooli wòdanti akki faittimaɬahkóyha aaandas ónka ooli mooton fanokchóoba 3,000 lokbaha obàala inkàawochòobaɬopotli ooli iisatalli. Himáakayáhmiiyon ooli nokchóni chokkanàasiiyyióstàaka aauʷpà. Ooli pòkochiyiiba fapòmili káwìdaj mooton fakánus kàwiⁿa. Mìnta holchifa faoolakàwiⁿa ooli kájnìapík (fatatkinnaaɬiilka: guinea pig, kàwiⁿa ooli fatatkinnaaɬiilka cavy)

Aatinaaɬìikaáali aalatínainnaaɬiilka ooli: mus porcellus, cavia cobaya, cavia anolaimae, cavia cutleri, cavia leucopyga mooton cavia longipilis.

Apóota faolakàwiⁿa hík chokkanàasiiyyióstàaka[edit | edit source]

Oolakàwiⁿa ooli ónka iisatalli aɬɬámmòona inkàawochòobaɬopotli aahu ooli himáakayáhmiiyon páaju. Famottakiichi ooli ónka háchi akki ooli cháⁿhkàasi óoɬaamoolo 3,000 lokbaha obàala. Ya, akki ooli pàkaniiyon. Nàkstalina: Kàwiⁿa ooli wíika ilpa aaàakʷaθoj, aapoliθia mooton aapáaju, piyaafu. Ooli ya impiɬka iⁿchokka optà. Nàasi iyyi óstàaka ooli pìilpa alahka failpaɬopotli fanaani, aauʷpà ala akaaka mooton sokha. Holchifaɬopotli cuy (tállisapla: kùj) ooli aboska mooton ischoopa aamàwkat wíika. Kàwiⁿa ooli láhwa mànu aaitaafoloilka aapáaju mooton ooli tʷátisinali wìtwalaɬopotli aawòla fatabatka kànko sollòkchi. Tʷátisinali iⁿfayli naani naho nàasi iyyi óstàaka pàka illilaɬopotli. Oolakàwiⁿa naho kànko ɬopotli. Tʷátisinali iⁿfayli naani nu hicha ooli nakaɬaachi oolakàwiⁿa mooton naaɬiilka nàasi ooli kànko. Tóskinaani mooton tatkinaani fanokchóoba paanaɬka oolakàwiⁿa aauʷpà. Ta, ooli ónka palki àksotí chokkanàasiiyyióstàaka. Mikko Àlisabàθa I faholchifa ooli innàaho oolakàwiⁿa.

Holchifa «sohka fakájnìa»[edit | edit source]

Oolakàwiⁿa ánkohchoolo akki ooli sokha mooton ánkohchoolo akki ooli fakájnìa. Sáhmi oolakàwiⁿa sokha ooli holchifa, ánkohchoolo akki ooli suàw, fanokchóobatika, ooli akki chíki fachokkanàasiiyyióstàaka akki talliibisno fwàkwaànti tónati oolakàwiⁿ holchifa mooton atohno aapihchi innaaɬiilkaɬopotli. Mìnta naaɬiilka akki ooli lasapka aasohkaɬopotli. Aalatínainnaaɬiilka, aatóskinnaaɬiilka, aapwískinnaaɬiilka, aachàʷmaninnaaɬiilka, aatanskinnaaɬiilka, aarumánskinnaaɬiilka, aaswàwikinnaaɬiilka mooton aatatkinnaaɬiilka holchifa sohka ooli. 'Fakàjnìa' ooli famìnta ónka fakináya (Tatkinnaaɬiilka: guinea). Akki ooli silihno tatki kójn fa21 syili, nàasi pàkaniiyon ooli ónka pasa faisi àksotí chokkanàasiiyyióstàaka aachokka. Mìnta naaɬiilka ooli ónka fakʷixanà (aaposno choba ihaanosi) akkitika holchifa ooli ónka ánkohchoolo akki ooli naho oolakàwiⁿa ooli ónka issobaylifòoka. Mìnta naaɬiilka akki piɬɬabaski, obàala faposno choba ihaanosi, optà aɬɬámmòona hayohli aakájnìa.

Holisso sobayka faokchaliiya[edit | edit source]

Fawòdanti ooli oolakàwiⁿa choba. Baybaibisno altàala 500 mooton 1500 kwám mooton ooli altàla 25 cm mooton 30 cm iⁿchaliiha. Pakakìimo oolakàwiⁿa ooli sanifka, aa700 kwám. Láhwa iisatalli chokkanàasiiyyióstàaka ooli chobachi, faibisno pakakìimo kàwiⁿa. Oolakàwiⁿa ooli ónka altàala 5 mooton 8 lokbaha. Ooli sóshàliiya mooton kostini chokkanàasiiyyióstàaka, akki ooli aapakakìimo aaistállàaka facháffàaka naani, tálá tayki mooton tálá aatimaníhta.

Aapihchi[edit | edit source]

Oolakàwiⁿa ánkohchoolo akki ooli atlátì: siffi mooton paahachàali ánkohchoolo akki akkáhmiibisno. Oolakàwiⁿa akki tammi facháffàaka mátar aaihaani, innàahoálpìisaibisno iⁿhoopachichoba. Pakakìimo oolakàwiⁿa ooli aahassi mooton innochi aaɬobafka, akki talliibisno. ɬobafka ooli sáhmifòokóot famìnta nàasi iyyi óstàaka. Ipaibisno aapakakìimo faholchifa hassi mooton nàasiyalchiya akki ooli choba-ilpa famìnta nàasi iyyi óstàaka. Akki ilpa ánkohchoolo takki innàaho mooda. Sáhmi kàwiⁿa optà ipa. Talliyáɬɬi siiyita. Oolakàwiⁿa ooli pasa aktífi niɬállima mooton tánkàasi. Átta faittiɬiɬopotli choba istilhicha faibisno boloktachi mooton abahli, fahicha pwájá akki maachokòoli. Ánkohchoolo akki hichaálpìisaibisno nàasi nottakonotli ibisno. Ilpa hicha hoofna mooton potliɬopotli. Ibisno ooli siiyokkifòoka, iláhhobàachi akilkowatli. Palkiálpìisa mooton taniffiálpìisa. Pakakìimo oolakàwiⁿa ánkohchoolo akki isilka optà; hassi innàaho oki, yáamòostík. Oolakàwiⁿa iⁿchokka isilka optà oki wál mooton innàaho oki aasápiiyito.

Oolakàwiⁿa intòklo nati fakolofka, apòfa mooton nottakonotli. Mók innàaho tíastàm (wakla nati fakolofka mooton nati fayaska) mooton obàala ichokhalbi óstàaka nati fayaska, làft mooton ɬájch, apòfa mooton nottakonotli; ooli súma poolihchitóklo nàasi. Nati mooton nati fayaska chòobaóyhayáɬɬi. Akkiɬopotli bɬákácha fanati ooli kómpansi yaskaɬopotli.

Naaniɬopotli mooton chímpansàaɬopotli, ánkohchoolo akki oolakàwiⁿa talliálpìisa fítamín C. Oolakàwiⁿa káti akki aaibisno ilpa, hicha «Ilapihli oolakàwiⁿa».

Oolakàwiⁿa nítpakokìimo ooliálpìisa 4 ilko 7 lokbaha. Pásimo oolakàwiⁿa ooliálpìisa ónka láhwa pókkòoli lokbaha. Chokkanàasiiyyióstàaka mók, oolakàwiⁿa chóɬfòka ánkohchoolo akki lokbahaibisno.

Nokchóobatilka[edit | edit source]

Oolakàwiⁿa ipa ibsino siiyiita (kópʷofaki); akki ooli nuʷmòl mooton choba faspíchi. Akki nokchóobatilka ooli máamiima maatasaachi fachoba ilpa, nuyaska mók akkáhmi, ibisno ítáa ooli ónka láhwa intakba mooton nyaska failpa. Oolakàwiⁿafòoka ipa siiyiita, ooli lách faánus. Akki siiyiita innàaho mìnta, pakpaki láhwa nuʷmòl solotli mooton wanha siiyiita. Ánkohchoolo akki mottakiichi ooli akkáhmi fayi; hípotási ooli (faláhwa) akki inchaabi flóɬa ooli kontɬóli mooton akki aainchaabi ónka-akkáhmi ipapʷótokti mooton akkáhmi báktaɬiɬopotli fítamín ooli naho káhno.

Oolakàwiⁿa innàaho pàlkichi asówrimànti aaibisno kómunikashón. Pasa faakki kómunikashón ooli fokàl. Láhwa hicha opwàsi ooli:

  • Pofilka, abáhlòosi mooton wanha síkwans akinitka tokafka fakàti haalóochi. Aapakokìima naaɬiilka akkiɬopotli mooton naaniɬopotli talli tokafka fakàti ilpa.

Apoɬòoka mooton aatimaníhta[edit | edit source]

Yilinka[edit | edit source]

Oolakàwiⁿa yilinka innàahoálpìisa. Ooli akki ya optà ooli táwamichi tábanaaniɬopotli. Yilinka faoolakàwiⁿa ooli hicha ónka ɬáɬa.

Oolakàwiⁿa: tàchtinàasiiyyióstàaka?[edit | edit source]

Pachti, oolakàwiⁿa ooli ónka tàchtinàasiiyyióstàaka fa(pío)mátich mottakiichi. Aatatkinnaaɬiilka ooli holchifa 'guinea pig' (sohka fakájnìa) naaɬiilkabáanaáali tàchtinàasiiyyióstàaka. Himáakayáhmiiyon ánkohchoolo akki ooli ónka choba oolakàwiⁿa tàchtinàasiiyyióstàaka. Ooli altoba chóɬfòka-palki chissi mooton lahka. Faooli naho tàchtinàasiiyyióstàaka, oolakàwiⁿa ooli tòkli/hanti.

Ilapihli oolakàwiⁿa[edit | edit source]

Ibítto[edit | edit source]

  • Tóskinnaaɬiilka wikipàaθia