Juakko Rugojev[edit | edit source]

Juakko Rugojev (15. šulakuuta 1918 - 17. kešäkuuta 1993) – karjalaini neuvoštoliittolaini kirjailija ta runoilija. VSNTL:n anšijoitunut kulttuuriruataja (1974). Karjalan tašavallan kanšankirjailija (1992).

Juakko šynty 15. šulakuuta 1918 vuotena Koštamukšen Šuojärven kyläššä. Hiän opaštu enšin Koštamukšešša, ta myöhemmin Uhtuošša. Uhtuon koulušša melkein šamanaikasešti Juakon kera opaštu vielä kolme tulovua kirjailijua – Pekka Perttu, Nikolai Gippijev (Laine) ta Ort’t’o Stepanov. Koulušša oltih mainijot opaštajat, šemmoset kuin Matti Pirhonen, Aatami Rossi, Ilmari Toikka. Pirhonen opašti šuomen kieltä ta kirjallisutta. Rossin joholla kouluverštahilla opaštujat luajittih erilaisie vehkehie viuluista venehih. Juakko enšimmäisenä luati viulun ta šovan jälkeh šoitti šitä orkesterissa.

Rugojev alko julkaissa teokšijah kuušitoistavuotisena koululaisena. Hänen kuvaukšie, lehtijuttuja ta runoja painettih šuomen kielellä ilmeštynyissä kuvalehtilöissä ta kokoelmissa Petroskoissa ta Leningradissa.

Koulun jälkeh Juakko piäsi opaštumah kirjallisuštietokunnalla, mi oli avattu 1934 vuotena Karjalan opaštaja-instituutissa Petroskoissa. Tietokunnan piätehtävänä oli valmistua opaštajie šeiččenvuotisie kouluja varoin. Opaššukšen rinnalla hiän ruato kirjallisuštoimittajana tašavallan lehtilöissä.

Šotavuuvvet[edit | edit source]

Rugojev oli lähten rintamalla heti Šuuren Isänmuallisen šovan alottuo. Alušta hiän kirjuttautu vapuaehtosekši Šotalippu -hävittäjäpataljonih, mi oli muovoššettu 27. kešäkuuta 1941 Kalevalan piirissä. Tuiskukuušša 1942 pataljoni oli liitetty Punani partisani -joukkoh, mi toimi Juakon šynnyinšeuvuillah. Kešällä 1942 Rugojev huavottu vakavašti, pulikka šattu lähellä šyväintä ta vuuvven piäštä löyty vašemen kiän kyynärpiäštä. Rugojevin käsi ei ruatan kunnolla ta tämän takie loppušovan hiän oli toimin kirjasienvaihtajana. Hiän jatko kirjuttamistyötä, lähetti kuvaukšie, runoja ta kertomukšie tašavallan lehtilöih. Vuotena 1943 häneštä tuli Neuvoštoliiton Kommunistipuoluvehen jäšen, hänet miärättih Totuus-lehen šotatoimittajakši. Šamana vuotena näki päivänvalon hänen enšimmäini kirja, partisanikertomukšien ta kuvaukšien kokoelma nimeltäh Košto. Vuotena 1944 Rugojev hyväkšyttih Neuvoštoliiton Kirjailijaliittoh.

Šovanjälkiset vuuvvet[edit | edit source]

Šovan jälkeh toini toisen peräkkäh ilmeššyttih Juakko Rugojevin runokokoelmat. Hiän ošallistu Punalippu-kirjallisušlehen toimintah. Hänet oli kahičči valittu Karjalan kirjailijaliiton johtajakši.

Vuotena 1953 Juakko Rugojev kiänti šuomen kielellä Laulun Igorin šotaretkeštä (Slovo o polku Igoreve).

Vielä 1930-luvun alušša Rugojev kirjutteli šuomenkieliseh lapšien ta nuorien Kipinä -lehteh. Lehti oli peruššettu vuotena 1932 Leningradissa ta še ilmešty kakši kertua kuukauvešša noin kahen ajan. Vuosien piäštä, 1986 vuotena, juuri Juakon alottehešta Kipinä-lehti šynty uuvveštah. Ta šen tavoittehena šilloin oli suomenkielisien ta karjalankielisien kirjuttajien lapšilla šuunnattujen tekstien julkaisomini.

Rugojev vaššušti 1980-luvun alušša, jotta Koštamušjärvi muutettais lähisen Koštamukšen rautamalmikaivokšen lietealtahakši. Hiän kirjutti runon Koštamušjärveštä. Suunnitelma toteutettih, ka Rugojevin vetoomuš vaikutti šitein, jotta järveh rakennettih kolmen kilometrin pituni pato, mi ešti lietevesien valumisen ielläh Kuittijärven vesistöh. Alkuperäseh šuunnitelmah pato ei kuulun ta niin ollen koko Kuittijärven vesistö olis likautun. Patuo ruvettih kuččumahki Juakon pavokši.

Juakko Rugojev kuoli 17. kešäkuuta 1993 vuotena, hänet hauvattih Petroskoin Šuolušmäen kalmismualla.

Teokšet[edit | edit source]

· Košto, 1943

· Šotapakolaisie, 1946

· Santtu, 1946

· Marikošen valot, 1947

· Šukupolven tie, runoja, 1948

· Elämän jano, 1949

· Rauhan lauluja, runoja, 1951

· Matanäkyjä, 1952

· Rouvan rouhijoita, kertoelma, 1956

· Vaikiet vuuvvet : runokokoelma, jatkuo Rouvan rouhijoita runokokoelmah, 1959

· Rannalla Kuitin ...: kuvaukšie Kalevalan piiristä, 1962

· Vaiheita, runoja, 1962

· Katajaisilla kankašmailla, 1964

· Tarina Karjalan muašta, 1966

· Ruokoranta, 1974

· Karjalainen tarina, runokertoelma, 1975

· Ruokoranta, romaani, Karjala-kustantamo, Petroskoi, 1980

· Minun karjalaiset juureni, 1982

· Majuri Vallin rykmentti, romani 1982

· Polkuo pohjuštamašša... : tosipohjaisia kuvaukšie ta kertoelmie, Petroskoi, 1985

· Karjalaisen leipäpuu, valittuja runoja, Karjala-kustantamo, Petroskoi, 1988

· Juakko ta Vasselei. Korpikarjalaista nuoruutta, Karjala-kuštantamo, Petroskoi, 1997

· Kivenä košešša, valitut runot, Periodika, Petroskoi, 2003