Wp/krl/Krippi
Krippi on korkien kuumien noššattava viirussitartuntahini, kumpani etenöy kulkutautina eritenki talven aikah. Krippiviirussit eletäh erimoisissa elukoissa, a toičči muotouvutah viirussikantoja kumpašet iskeyvytäh ihmisehki.[1]
Krippiviirussi
[edit | edit source]Krippiviirussi on libidivaippani ortomyksoviirussi. Viirussie on A-, B- ta C-lajija, kumpasista A-viirussi on ylehisin tauvinaiheuttaja.
Kripin simptomit
[edit | edit source]Ylehisimmin krippi alkau äkkie korkiella kuumiella, kumpaseh lisäytyy kipuja lihakšissa ta piänkipu. Rikeneh läsintäh kuuluu niisi kuiva ryvintä ta toppa. Lihaškipu voi alkua jo ennein kuumien noušuo. Kuume voi keštyä kolme-šeiččemen päivyä. Heikko olo voi jatkuo 1-2 netälie. Toičči krippi voi aiheuttua vakavie jälkivaikutukšie, kuten jälkitautina keuhkokuumien.
Kripin välttämini
[edit | edit source]Krippi leviey mikropisarojen kautti esimerkiksi aivaštautuossa. Krippi kuuluu tarttuvimpih tautiloih ta sen välttämini käsien pešun ta tervehyönhuollon avulla on ylen jykietä. Krippikautena 5-20 % ristikanšasta šuau infektijon.[2] Varmin keino tartuntahisen välttämisekši on ruvituš.
Lähtehet
[edit | edit source]- ↑ Turunen, Seppo: Biologia: Ihminen, s. 179. 5.–7. painos. WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-29701-8
- ↑ Hedman, Klaus; Heikkinen, Terho; Huovinen, Pentti; Järvinen, Asko; Meri, Seppo ja Vaara, Martti (toim.): ”Influenssavirukset”, Mikrobiologia. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2010. ISBN 978-951-656-256-1