Wp/smn/T. I. Itkonen

From Wikimedia Incubator
< Wp‎ | smnWp > smn > T. I. Itkonen
Jump to navigation Jump to search
Toivo Immanuel Itkonen

Toivo Immanuel Itkonen (20. uđđâivemáánu 1891 Pulkkila - 12. vyesimáánu 1968 Helsig) lâi syemmilâš kielâ- já aalmugtiettuu totkee, kiäm ulmuuh tobdeh pyeremustáá sämikielâi já -kulttuurij totken. Sun lâi Lauri Arvid Itkos kuálmád pärni. Perrust lijjii ohtsis 13 pärnid, kiäin peeggâlmumoseh Toivo Immanuel lasseen láá Lauri Ilmari Itkonen, Tuomo ItkonenErkki Esaias Itkonen.[1]

Eellim[edit | edit source]

Kiđđâtäälvi 1899 Itkos peerâ varrij Anarân ko Toivo lâi eidu tiävdám 8 ihheed. Sist lâi talle päikkimáttáátteijee, kiän nommâ lâi Helmi Hirvonen, mon maŋa Toivo ááigui Oulu lyseon, kuus sun ij tállân peessâm ko ij čođâldittám lyseo siisâpeessâmiskos. Sun kaartâi-uv leđe ive Oulu syemmilii valmâštâllee škoovlâst. Esken tast maŋa sun algâttij Oulu lyseost, kost sun čaalij pajeuáppen 19-ihásâžžân ive 1910. Tast maŋa sust šoodâi filosofia kandidaat ive 1913, filosofia lisensiaat ive 1916 já filosofia tuáhtár ive 1923, tuše 32-ihásâžžân.[2]

Toivo naajâi Iina Amanda Seppäsijn já sunnui šoodâi kulmâ päärni: Terho, Marja já Kerttu.

Karrieer[edit | edit source]

T.I. Itkonen poorgâi iivij 1919-1955 kooskâst eresmuđusijn pargoin Toovláštieđâlâšvuođâ toimâkoddeest. Toi lasseen Itkonen lii lamaš Suomâ toovlášmušto-ovtâstus čällen 1920 – 1933, Säämi čuovviittâsseervi stiivrâ jeessân 1934 – 1961, Suomâ tieđâakatemia jesânin ive 1947, Royal Anthropological Institute of Great Britain and Ireland kunneejesânin já Norsk Folkemuseum kunneejesânin ive 1961.

Itkonen raahtij ohtsis 9 tutkâmušmätkid Sáámán iivij 1911-1949 ääigi já čaalij tiätu- já sänikiirjijd sämmilijn. Sun lii čáállám ohtsis paijeel 5000 sijđod tieđâlâš teevstâid. Sun čaalij sämmilij pargotaavijn, purrâmâšâin, sierâin, taavijn já oskomušâin. Sun poorgâi meid anarâškieláin ko tievâsmitij, jurgâlij suomâkielân já toimâttij A.V. Koskimies ive 1886 nuurrâm amnâstuv vuáđuld kirje Inarinlappalaista kansantietoutta.

Čalluuh[edit | edit source]

  • Venäjänlapin konsonanttien astevaihtelu: Koltan, Kildinin ja Turjan murteiden mukaan, náguskirje. 1916
  • Lappalais-suomalaisia sanavertailuja. Suomalais-ugrilainen seura 1916–1920
  • Inarinlappalaista kansantietoutta, A. V. Koskimies amnâstâh vuáđult nuurrâm já almostâm A. V. Koskimies já T. I. Itkonen. Suomalais-ugrilainen seura 1917, 2. uđâstum riäntus 1979
  • Lappalaisten ruokatalous. Suomalais-ugrilainen seura 1921
  • Suomensukuiset kansat. Tiätusänikirje, Helsig 1921
  • Suomen tasapohjaiset ruuhimuodot. Suomen muinaismuistoyhdistys 1923–1926
  • Lappalaiset. 1928
  • Koltan- ja kuolanlappalaisia satuja. Suomalais-ugrilainen seura 1931
  • Lappische Lehnwörter im Russischen. Suomen tiedeakatemia 1932
  • Suenjel: Kuvia kolttalappalaisten maasta. Gummerus 1936 (yhdessä Karl Nickulin kanssa)
  • Karhusta ja sen pyynnistä. 1937
  • Pyhämaan vanhoja rakennuksia. 1937
  • Elämänviisautta Inarin Iijärveltä. Kalevalaseura 1937
  • Tunturilappalaisten kansantietoa Inarista. 1938
  • Inarin tunturilappalaisten leikkejä. 1941
  • Lappalaisten leikit ja ajanvietot. Lapin sivistysseuran julkaisuja n:o 9 1941
  • Suomen ruuhet: 1-, 2-, 3- ja monipuiset sekä lautaruuhet kivikaudesta vuoteen 1940. Suomen muinaismuistoyhdistys 1941–1942
  • Lappalaisten vanhat henkilönnimet. Lapin sivistysseuran julkaisuja n:o 10 1942
  • Suomen lappalaisten kosinta- ja häätavat. Lapin sivistysseuran julkaisuja n:o 12 1943
  • Lapin verotus ja kauppa ennen vanhaan. Lapin sivistysseuran julkaisuja n:o 13 1944
  • Suomen lappalaiset vuoteen 1945, osat 1 ja 2. WSOY 1948, 2. p. 1984
  • Heidnische Religion und späterer Aberglaube bei den finnischen Lappen. Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia LXXXVII. 1946
  • Lappi ja lappalaiset vanhoissa kansanrunoissamme. Lapin sivistysseuran julkaisuja n:o 20 1955
  • Koltan- ja kuolanlapin sanakirja osat 1–2. Suomalais-ugrilainen seura 1958
  • Lappalaisia paikannimiä 1500-luvulla. Suomalais-ugrilainen seura 1966
  • Kronikkaa suvusta ja muustakin. julk. Terho Itkonen 1991
  • Lapin-matkani. WSOY 1991


Itkos sänikirjeh Koltan- ja kuolanlapin sanakirja I já II láá almostum neetist ive 2014 Syemmilâš-Ugrilâš seervi nettisiijđoin.[3] Fenno-Ugrica siijđoin meid kávnojeh digihäämist motomeh suu kirjeh tego Venäjänlapin konsonanttien astevaihtelu : Koltan, Kildinin ja Turjan murteiden mukaan (1916), Lappalaisten ruokatalous (1921), Koltan- ja kuolanlappalaisia satuja (1931) já Heidnische Religion und späterer Aberglaube bei den finnischen Lappen (1946).[4]

Käldeeh[edit | edit source]

  1. T.I. Itkonen Nettisaje
  2. T.I. Itkonen Sämimuseo Siida
  3. Itkosen koltan- ja kuolanlapin sanakirjat nyt netissä Yle Säämi 12.3.2014 (suomâkielân)
  4. Fenno-Ugrica