Wp/smn/Saimaa

From Wikimedia Incubator
< Wp‎ | smnWp > smn > Saimaa
Jump to navigation Jump to search
Saimaa
Typical rocky shores of Lake Saimaa.jpg
Staatâ Suomâ
Eennâmkodde Tave-Kärjjil, Maadâ-Kärjil, Tave-Savo, Maadâ-Savo
Kieldâ Enonkoski, Heinävesi, Imatra, Joensuu, Joroinen, Juva, Kitee, Lappeenranta, Lemi, Liperi, Mikkeli, Puumala, Rantasalmi, Ruokolahti, Rääkkylä, Savitaipale, Savonlinna, Sulkava, Taipalsaari, Varkaus
Čäsuáivi alodâh 75, m
Vijđodâh 4 280[1] km²
Čäcirääji 14 850[1] km
Stuárráámus kieŋŋâlvuotâ 85,8[1] m
Koskâkieŋŋâlvuotâ 17 m
Kulgâmvijđodâh 69 500 km²
Juvvâdâh Vuoksi
GreaterSaimaa.gif

Saimaa teikkâ Stuorrâ-Saimaa (suomâkielân Suur-Saimaa) lii jävri Suomâst, Maadâ-Tave-Kärjilist sehe Maadâ-Tave-Savost.

Eennâmtiätu já luándu

Saimaa vijđodâh lii 4 280 km2. Tot lii Suomâ stuárráámus jävri já Laatokka, Äänisjäävri sehe Vänern maŋa Euroop stuárráámus jävri. Saimaa kulgâmvijđodâh lii 69 500 km2 já tot kulá Vuoksi čácádâhân.

Lii kiddâ tulkkuumist, ete lii-uv Saimaa ubâ ohtâ jävri. Saimaa puáhtá jyehiđ maaŋgâ jiečânâs áldás, moh láá ovtâstittum kezis čolmijguin. Eres áldái čäsuáivi alodâh lii kuittâg-uv suulân siämmáš, te Saimaa aneh táválávt jävrin. Saimaa stuárráámus ääldis lii Maadâ-Saimaa, mii kočoduvvoo meid Saimaa selgin teikkâ tuše Saimaan. Eres styeres jäävrih Saimaast láá Pihlajavesi, Haukivesi já Pyhäselkä.

Saimaa koskâmiärálâš čäsuáivi alodâh lii 75,7 m. Kieŋâlumos saje (84 m) lii Käenniemenselkäst, Yövesist. Saimaa finnee čääsis Heinävesi-Leppävirta kiäinuin sehe Pielisjäävrist Pielisjuuvâ peht. Imatrast álgá Vuoksi, mon peht Saimaa luáštá Laatokan já ton maŋa Nevajuuvâ peht Suomâluohtân.

Saimaanuárju lii Saimaa tobdosumos ellee. Saimaanuárju lii nuárju uhkevuálásâš vyelišlaajâ já iälá tuše Saimaast. Ive 2016 nuárjuh lijjii suulân 360 ohtâgâssâd. Saimaanuárjoid stuárráámuuh uhkeh láá šoŋŋâdâhnubástus já viermikuálástem.

Saimaa kyelišlaajah láá jävriluosâ, kuávžur, kuha, puško, siergi, suávvilvuásku. Saimaast lii meid uáli uhkevuálásâš rávdupopulaatio.

Geologisâš historjá

Majemuu jieŋâpaje maŋa Saimaa lâi kiddâ Ancylusjäävrist. Eennâmpajanem tiet kiäinu jáávrán potkânij, já Saimaast šoodâi jieijâs jävri. Algâaalgâst Saimaa luoštij Taveluohtân, mut ko tobbeen eennâmpajanem lâi korrâsub, te virdedem jorgettij máádás. Suulân 8 000 ihheed tassaaš Saimaa luoštij jo Päijänne kulij. Ko eennâmpajanem jotkui, te Päijänne tuulvâi já ton čäsuáivi pajanij Saimaa räi. Šoodâi Sis-Suomâ stuorrâjävri, mii piištij muáddičyeti ihheed ovdil ko eennâmpajanem potkiittij Päijänne já Saimaa uđđâsist. Jaavrij iäránem maŋa Saimaa luoštij kyevti kiäinu peht Kymijuuhân ovdil ko Vuoksi šoodâi suulân 6 000 ihheed tassaaš já poođij puáris oolij sajan.

Käldeeh

  1. 1.0 1.1 1.2 jarviwiki.fi - Suur-Saimaa (suomâkielân)

Taat sijđo teikkâ taan sijđo uási lii jurgâlum suomâkielâlâš Wikipediast