Wp/smn/Algeria

From Wikimedia Incubator
< Wp‎ | smnWp > smn > Algeria
Jump to navigation Jump to search
Algeria demokraatlâš aalmugtäsiväldi
الجمهورية الجزائرية الديمقراطية الشعبية (arabiakielân)
lippu
lippu
vaakun
vaakun
Location Algeria AU Africa.svg
Staatâhäämi täsiväldi
President Abdelmadjid Tebboune
Uáiviminister Abdelaziz Djerad
Uáivikaavpug Alger
Eres kaavpugeh Oran
Constantine
Vijđodâh 2 381 741 km²
– sisčääci 1,1 %
Ässeeloho (2020) 43,8 miljovn
– ässeesaahâdvuotâ 15,9 ässed/km²
– aalmugstuárrum 1,85 % (2020)
Virgáliih kielah arabiakielâberberkielâ
Vaaluut Algeria diinaar (DZD)
BAP
– ohtsis 277 400 miljovn USD
– per ässee 7 600 USD
Äigi UTC+1
– kesiäigi ij kiävtust
Jiečânâsvuotâ
Ranskaast 5. syeinimáánu 1962
Uánádâs DZ
Sundenummeer +213
Aalmuglaavlâ Kassaman

Algeria, virgálávt Algeria demokraatlâš aalmugtäsiväldi, lii staatâ Afrikâst. Ton uáivikaavpug lii Alger.

Algeria vijđodâh lii 2,4 miljovn km², já tobbeen ääsih suulân 41 miljovn olmožid. Virgáliih kielah Algeriast láá kyehti: arabiakielâberberkielâ. Toi lasseen ranskakielâ lii ennuv kiävtust. Staatâ stuárráámus oskoldâh lii islam.[1]

Historjá[edit | edit source]

Algeria lii ain lamaš kiäinu Euroop, AfrikAlda-nuortâ koskâsii kaavpâšmist. Nuuvtpa Algeria aalmugist kávnojeh maaŋgah eres tuávááh. Vuosmuuh, kiäh Algeria kuávlun láá asâttum aassâđ, láá berbereh, mutâ 600-lovvoost arabih väldidii kuávlu. Ko 1500-lovvoost espanjaliih irâttii väldidiđ Algeria, te pottii Ottomaaneh algerialij išán, já nuuvt Algeriast šoodâi uási Ottomaan väldikode.[2]

Algeria saje lii kuittâg tommit vaigâd, ete tot ij lah kuássin lamaš älkkee haldâšiđ. Algeria viestârpele lâi eenâb ohtâvuođâst Marokkon já nuorttiipele Tunisian. Tobbeen assii meid tommit ennuv berberkielâ (teikâ tamazight) sárnooh, ete arabisaatio ij luhostum nuuvt älkkest ko maaŋgâin eres enâmijn Algeria nuorttiibeln. Ton tááhust 1800-lovo aalgâst Algeria ij meidgin lamaš nuuvt herkki ovdediđ politiiklâš nationalism ko ovdâmerkkân Tunisia.[3]

Ive 1830 Ranska väldidij uási Algeriast já haldâšij tom. 18 ihheed maŋeláá, ive 1848, Algeriast šoodâi Ranska eennâmkodde.[2] Puoh aalgij ive 1827, ko Husayn Dey čooskij Ranska tallaa konsul Pierre Deval muáđoid kiärpášfááškuin, ko sunnust lâi vižže Ranska mävsihánnáá lemin veelgist Algerian. Siämmáá ive minister Ranskaast čaalij, ete Algeria väldidem išedičij adeliđ pargo Napoleon soođij veteraanáid. Nuuvtpa kulmâ ive maŋeláá aalgij paijeel čyeti-ive paje, ko Algeria lâi Ranska vääldi vyelni.[3]

Jiečânâsvuođâsuáti Ranska vuástá aalgij ive 1954. Ráávhusopâmuš šoodâi käävci ive maŋeláá, já nuuvtpa syeinimáánu 5. peeivi 1962 Algeria finnij jiečânâsvuođâs.

Eennâmtiätu[edit | edit source]

Algeria lii vijđoduv mield Afrik stuárráámus staatâ, mutâ paijeel nelji viiđâduási tast kuleh Sahara ävđinenâmân. Ävđineennâm oovtâst Atlasvaarijn kulá maadâ-Algerian, kost šoŋŋâdâh lii kume já koške. Riddokuávlust, kost luáháh já váráduvah haldâšeh enâduv, šoŋŋâdâh lii koskâmerâšoŋŋâdâh. Algeria alemus saje lii Mont Tahat, mii paijaan 2918 meetter alodâhân, já ton čohe alne lii koskâttuvvâi muotâ. Várádâhkuávluin täälvih sättih-uv leđe hirmâd kolmâseh. Keessiv láá távjá piegah, main láá kume kovjâ já čunoi.[2]

Ävđineennâm Tassili n’Ajjer pirrâsist.

Algeriast láá maaŋgah aalmuglâšmeecih, moin Tassili n’Ajjer lii Unesco maailmärbičuosâttâh. Unesco luvâttâlmist láá ohtsis čiččâm čuosâttâhhâd, moh láá algerialiih.

Tuše kulmâ prooseent Algeria vijđoduvvâst heivee viljâlmân. Merhâšitteemuuh eennâmtuálu pyevtittâsah láá niisu, ohra, haavvâr, oliiveh, sitrusheđâlmeh já šivettijn kussâ já savzâ. [4]

Viehâdâh[edit | edit source]

Algeriast ääsih ohtsis paijeel 43,8 miljovn olmožid já mediaaniahe tobbeen lii 28,9 ihheed. Algeria olmoošloho šadda suulân 1,85 % jyehi ive. Tot lii kuittâg ohtâ maailm härvimusávt asâiduttum staatâin - oovtâ neljihâškilomeetter siste ääsih suulân tuše 15,9 olmožid. Kuittâg ton uáivikaavpugist Algerist ääsih ain oovtâ neljihâškilomeetter siste suulân 10 150 olmožid. Kulmâ niäljáduási algerialijn ääsih-uv kaavpugkuávluin.[5][6]

Algeria olmoošloho pyramid 2016

Eenâb ko kulmâ niäljáduási algerialijn láá etnisávt arabeh. Maaŋgâi madduuh láá kuittâg tovláin berberijn, moh láá talle tuše siävuttum Alda-nuortâ arabijguin, maadâeurooplijguin já Sahara máddáápiälái afriklijguin.

Algeria stuárráámus kielâ lii arabiakielâ, mutâ berbereh sárnuh beberkielâ. Stuárráámus uási berberijn láá kuittâg kyevtkielâliih já mättih meid arabiakielâ. 99% algerialijn láá sunnimuslimeh.[7]

Kulttuur[edit | edit source]

Käldeeh[edit | edit source]

  1. Algeria country profile BBC News (eŋgâlâskielân)
  2. 2.0 2.1 2.2 Algeria Globalis (suomâkielân)
  3. 3.0 3.1 Algeria Britannica (eŋgâlâskielân)
  4. Algeria aventura.fi
  5. Algeria Population 2020 World Population Review
  6. Algeria Population worldometer
  7. The World Factbook : Algeria CIA


Afrik staatah

AlgeriaAngolaBeninBotswanaBurkina FasoBurundiDjiboutiEgyptiElefanttähtiriddoEritreaEswatiniEtiopiaGabonGambiaGhanaGuineaGuinea-BissauKamerunKap VerdeKeniaKomorehKongo demokraatlâš täsiväldiKongo täsiväldiKoskâ-Afrik täsiväldiLesothoLiberiaLibyaMaadâ-AfrikMaadâ-SudanMadagaskarMalawiMaliMarokkoMauritaniaMauritiusMosambikNamibiaNigerNigeriaPeeivitäsideijee GuineaRuandaSambiaSenegalSeychellehSierra LeoneSomaliaSudanSão Tomé já PríncipeTansaniaTogoTšadTunisiaUgandaZimbabwe