Wp/smn/Aanaar

From Wikimedia Incubator
< Wp‎ | smnWp > smn > Aanaar
Jump to navigation Jump to search
Aanaar
Aanaar markkân kuávdáš
Aanaar markkân kuávdáš
Inari.vaakuna.svg Inari.sijainti.suomessa.2008.svg
Staatâ Flag of Finland.svg Suomâ
Eennâmkodde Lappi
Vijđodâh 17 333,62[1] km²
– eennâm 15 056,29 km² (86,9 %)
– sisčääci 2 277,33 km² (13,1 %)
Ässeeloho 6 846[2] (31.8.2020)
Ässeesaahâdvuotâ 0,46 ässed/km² (30.6.2020)
Eenikielâ 31.12.2019[3]
– suomâkielâ 90,2 %
– ruotâkielâ 0,3 %
– sämikielah 6,6 %
– eres kielah 2,9 %

Aanaar (nuorttâlâškielân Aanar, orjâlâškielân Anár, suomâkielân Inariruotâkielân Enare) lii kieldâ Suomâst, Laapi eennâmkoddeest. Anarist ääsih 6 855 olmožid, já ton vijdodâh lii 17 333,62 km², mast 2 277,33 km² lii čääci. Kieldâ lii Suomâ stuárráámus vijđoduv mieldi. Aanaar naaburkieldah láá Suomâst Iänudâh, Kittâl, SuáđigilUcjuuhâ, Taažâst Kárášjuuhâ, KuovdâkiäinuMaadâ-Vaarjâg sehe Ruošâst Paje-TuulomaNikkel.

Aanaar kieldâ stuárráámus sijdâ já haaldâtlâš kuávdáš lii Avveel, kost láá suullân 3 000 ässed. Avelist 39 km tavas lii kieldâ nubben stuárráámus sijdâ Aanaar (608 ässed[4]). Aanaar siijdâst čokkân Suomâ sämitigge.

Historjá

Aanaar vuáđudui ive 1876.

Eennâmtiätu já šoŋŋâdâh

Aanaar lii vijđoduv mieldi Suomâ stuárráámus kieldâ, suullân 5 % ubâ Suomâ vijđoduvvâst. Kieldâ stuárráámus jävri lii Aanaarjävri, mii lii meid Suomâ kuálmádin stuárráámus jävri. Anarist láá ohtsis 8 033 jävrid, já čácáduvâi vijđodâh lii 2 277,33 km².

Nube maailmsuáđi maŋa Suomâ vuobdij Sovietlitton Njuámmilkuoška-Niskekuoška kuávlu, mon tááhust Aanaar vijđodâh uccánij 176 km².

Avveel šoŋŋâdâh

Käldee: Ilmatieteen laitos[5]

Máánu Koskaliegâsvuotâ (°C) Arvemeeri (mm)
uđđâivemáánu -12,8 23
kuovâmáánu -12,0 22
njuhčâmáánu -7,4 22
čuáŋuimáánu -1,6 26
vyesimáánu 4,5 38
kesimáánu 10,6 52
syenimáánu 14,0 75
porgemáánu 11,4 75
čohčâmáánu 6,2 46
roovvâdmáánu 0,1 41
skammâmáánu -7,1 28
juovlâmáánu -11,2 24

Viehâdâh

31. juovlâmáánu 2018 Anarist assii 6 930 olmožid. Ässein 6 254 sarnuu suomâkielâ, 452 sämikielâid já 23 ruotâkielâ. Eres kielâid sarnuu 199 ässed. Aanaar lii ohtâ härvis kieldâin Laapist, kost ässeeloho lassaan.

Aanaar ässeeloho 1980-2015

Ihe Ässeeloho
1980 6 900
1985 7 219
1990 7 559
1995 7 851
2000 7 360
2005 7 053
2010 6 778
2015 6 804

Čuákkipääihih

Ihe 2018 loopâst Anarist assii 6 930 olmožid, moin čuákkipaaihijn 4 386, ađâi 65,9 % ässeelovvoost.[6]

# Čuákkipäikki Ässeeloho (31.12.2018)
1. Avveel 3 034
2. Aanaar markkân 608
3. Teponmäki 433
4. Suáluičielgi 311

Kieldâ kuávdáščuákkipäikki lii puáidudum.

Käldeeh

  1. www.maanmittauslaitos.fi Čujottum 26.7.2020 (suomâkielân)
  2. Tilastokeskus - Ässeeloho Čujottum 24.9.2020 (suomâkielân)
  3. Tilastokeskus - Eenikielâ Čujottum 26.7.2020 (suomâkielân)
  4. Tilastokeskus - Taajamat (suomâkielân)
  5. Tilastoja Suomen ilmastosta 1981-2010 (suomâkielân)
  6. Tilastokeskus - Kuntien avainluvut (suomâkielân)