Wp/smn/Aanaar

From Wikimedia Incubator
< Wp‎ | smnWp > smn > Aanaar
Jump to navigation Jump to search
Aanaar
Inari.vaakuna.svg Inari.sijainti.suomessa.2008.svg
vaakun kárttá
Staatâ Suomâ
Eennâmkodde Lappi
Vijđodâh 17 333,62 km²[1]
– eennâm 15 056,29 km² (86,9 %)
– čääci 2 277,33 km² (13,1 %)
Ässeeloho 6 930 (31.12.2018)[2]
Eenikielâ
– suomâkielâ 90,2 %[3]
– ruotâkielâ 0,3 %[4]
– sämikielah 6,6 %[5]
– eres kielah 2,9 %[6]


Aanaar kuávdáš

Aanaar (nuorttâlâškielân Aanar, orjâlaškielân Anársuomâkielân Inari) lii kieldâ Suomâst, Laapi eennâmkoddeest. Kieldâ lii Suomâ stuárráámus vijđodâh mieldi. Aanaar vijđodâh lii 17 333,77 km². Ive 2018 loopâst ässeeh lijjii 6 930, já olmoošsahisvuotâ lâi 0,46 ässed/km². Aanaar naaburkieldah láá Suomâst Iänudâh, Kittâl, SuáđigilUccjuuhâ, Taažâst KarasjuuhâKautokeino sehe Ruoššâst Paje-TuulomaNikkel.

Aanaar kieldâ stuárráámus sijdâ já haaldâtlâš kuávdáš lii Avveel, kost láá suullân 3 000 ässed. Avelist 39 km tavas lii kieldâ nubben stuárráámus sijdâ Aanaar (608 ässed[7]). Aanaar sijdâst čokkan Suomâ sämitigge.

Eennâmtiätu já šoŋŋâdâh[edit]

Aanaar lii vijđodâh mieldi Suomâ stuárráámus kieldâ, suullân 5 % ubâ Suomâ vijđoduvvast. Kieldâ stuárráámus jävri lii Aanaarjävri, mii lii meid Suomâ kuálmádin stuárráámus jävri. Anarist láá ohtsis 8 033 jävrid, já čäcáduvâi vijđodâh lii 2 277,33 km².

Nubbe maailmsuáđi maŋa Suomâ vuobdij Sovietlitton Njuámmilkuoška-Niskekuoška kuávlu, mon tááhust Aanaar vijđodâh uccánij 176 km²

Avveel šoŋŋâdâh[edit]

Käldee: Ilmatieteen laitos[8]

Máánu Koskaliegâsvuotâ (°C) Arvemeeri (mm)
uđđâivemáánu -12,8 23
kuovâmáánu -12,0 22
njuhčâmáánu -7,4 22
čuáŋuimáánu -1,6 26
vyesimáánu 4,5 38
kesimáánu 10,6 52
syenimáánu 14,0 75
porgemáánu 11,4 75
čohčâmáánu 6,2 46
roovvâdmáánu 0,1 41
skammâmáánu -7,1 28
juovlâmáánu -11,2 24

Viehâdâh[edit]

31. juovlâmáánu 2018 Anarist assii 6 930 olmožid. Ässein 6 254 sarnuu suomâkielâ, 452 sämikielâid já 23 ruotâkielâ. Eres kielâid sarnuu 199 ässed. Aanaar lii ohtâ härvis kieldâin Laapist, kost ässeeloho lassaan.

Aanaar ässeeloho 1980-2015[edit]

Ihe Ässeeloho
1980 6 900
1985 7 219
1990 7 559
1995 7 851
2000 7 360
2005 7 053
2010 6 778
2015 6 804

Čuákkipääihih[edit]

Ihe 2018 loopâst Anarist assii 6 930 olmožid, moin čuákkipaaihijn 4 386, ađâi 65,9 % ässeelovvoost.[9]

# Čuákkipäikki Ässeeloho (31.12.2018)
1. Avveel 3 034
2. Aanaar markkân 608
3. Teponmäki 433
4. Suáluičielgi 311

Käldeeh[edit]

Laapi eennâmkode kieldah

AanaarIänudâhKiemâKiemâeennâmKiemâjävriKittâlKolariKyelijävriMuonioPajetuárnusPelkosnjargâPelloPuáššuRanuaRuávinjargâSimoSuovâkuoškâSuáđigilTervolaTuárnusUccjuuhâ