Wp/qxp/Unu
Appearance


Unu utaq yaku nisqaqa iskay hidrógeno iñukumanta hamun hinaspa huk oxígeno iñukumantawan (H 2 O). [2] Kay unuqa tarikun sinchi rikch'ayninpi, chhullunkupi, gas nisqa rikch'aypi, waqsi nisqapipis. [2] Kay pachapi aswantaqa waqsipi icha chhullunkupi tarikun.
Chhaynallataqmi ninku, kawsaypaq paqarimuyninpaq ima, ancha allinkaqninmi.

Sasachakuykuna
[edit | edit source]Willarikuykuna
[edit | edit source]Unu pisiyanqa:
- FAO yachaykuna nishan: phishqa allin suyukunamanta huqninmi 2030 watapaq mana unuyuq kapunman.
- Kay suyukunaqa, chaqra llamk'aypi pisiyachiysi unuta, nispa nishanku. Sistema de riego nisqakunata hatarichiysi, nispa yaparqanku [4]
Unuq muyuynin
[edit | edit source]Hanaqman, wayraq purinan patanman utaq pampaman unu purisqanmanta: [6]
- Iwapurasiyun utaq waqsiyay: Mama quchaq mayukunaq, uywakunaq, yurakunaq wayra pachaman lluqsiynin.
- Precipitación utaq urmamuq unukuna: Unu wapsiyasqan.
- Hallp'a ukhupi purisqan: Unuqa hawamanta hallp'a ukuman purin.

Qillqasqakuna
[edit | edit source]- ↑ Annan, Kofi A. op. cit., prefacio V.
- 1 2 Campbell, Neil A.; Reece, Jane B. (2007). Biología. Ed. Médica Panamericana. ISBN 9788479039981. Consultado el 27 de junio de 2025.
- ↑ Baroni, L.; Cenci, L.; Tettamanti, M.; Berati, M. (2007). «Evaluating the environmental impact of various dietary patterns combined with different food production systems». European Journal of Clinical Nutrition 61: 279-286. ISSN 0954-3007. doi:10.1038/sj.ejcn.1602522.
- 1 2 «No hay crisis mundial de agua, pero muchos países en vías de desarrollo tendrán que hacer frente a la escasez de recursos hídricos». Fao. Archivado desde el original el 14 de septiembre de 2009. Consultado el 27 de junio de 2025.
- ↑ «Drinking-water» (en inglés). Organización Mundial de la Salud. noviembre de 2016. Archivado desde el original el 20 de marzo de 2017. Consultado el 27 de junio de 2025.
- ↑ «El ciclo del agua». US Geological Survey. Archivado desde el original el 30 de enero de 2017. Consultado el 27 de junio de 2025.