Jump to content

Wp/qxp/Unu

From Wikimedia Incubator
< Wp | qxp
Wp > qxp > Unu
Unuqa kawsayta takyachin, unquyta mastarichin. Runapaq ancha allin, mikhuyninpaqpis. <ref name="KA1">Annan, Kofi A. op. cit., prefacio V. </ref>
Unuqa kawsayta takyachin, unquyta mastarichin. Runapaq ancha allin, mikhuyninpaqpis. [1]
70% misk'i unuqa chhullunkusqa ( Gris Glacier, Chili )

Unu utaq yaku nisqaqa iskay hidrógeno iñukumanta hamun hinaspa huk oxígeno iñukumantawan (H 2 O). [2] Kay unuqa tarikun sinchi rikch'ayninpi, chhullunkupi, gas nisqa rikch'aypi, waqsi nisqapipis. [2] Kay pachapi aswantaqa waqsipi icha chhullunkupi tarikun.

Chhaynallataqmi ninku, kawsaypaq paqarimuyninpaq ima, ancha allinkaqninmi.

Unuq sapa kuti muyuynin

Sasachakuykuna

[edit | edit source]
  1. Yaqa 70% mishk'i unuqa chakra llamk'anapaqmi ashwanta qatipakun. [3]
  2. Industriapi 20% pacha unuta, wasipitaq 10% mikhukun. [4]
  3. Yaqa llapan suyukunapin kay chunka watakunapi uhana unu tariyqa aypakushan. [5]

Willarikuykuna

[edit | edit source]

Unu pisiyanqa:

  1. FAO yachaykuna nishan: phishqa allin suyukunamanta huqninmi 2030 watapaq mana unuyuq kapunman.
  2. Kay suyukunaqa, chaqra llamk'aypi pisiyachiysi unuta, nispa nishanku. Sistema de riego nisqakunata hatarichiysi, nispa yaparqanku [4]

Unuq muyuynin

[edit | edit source]

Hanaqman, wayraq purinan patanman utaq pampaman unu purisqanmanta: [6]

  • Iwapurasiyun utaq waqsiyay: Mama quchaq mayukunaq, uywakunaq, yurakunaq wayra pachaman lluqsiynin.
  • Precipitación utaq urmamuq unukuna: Unu wapsiyasqan.
  • Hallp'a ukhupi purisqan: Unuqa hawamanta hallp'a ukuman purin.
Unu mama quchamanta lluqsimusqan.

Qillqasqakuna

[edit | edit source]
  1. Annan, Kofi A. op. cit., prefacio V.
  2. 1 2 Campbell, Neil A.; Reece, Jane B. (2007). Biología. Ed. Médica Panamericana. ISBN 9788479039981. Consultado el 27 de junio de 2025.
  3. Baroni, L.; Cenci, L.; Tettamanti, M.; Berati, M. (2007). «Evaluating the environmental impact of various dietary patterns combined with different food production systems». European Journal of Clinical Nutrition 61: 279-286. ISSN 0954-3007. doi:10.1038/sj.ejcn.1602522.
  4. 1 2 «No hay crisis mundial de agua, pero muchos países en vías de desarrollo tendrán que hacer frente a la escasez de recursos hídricos». Fao. Archivado desde el original el 14 de septiembre de 2009. Consultado el 27 de junio de 2025.
  5. «Drinking-water» (en inglés). Organización Mundial de la Salud. noviembre de 2016. Archivado desde el original el 20 de marzo de 2017. Consultado el 27 de junio de 2025.
  6. «El ciclo del agua». US Geological Survey. Archivado desde el original el 30 de enero de 2017. Consultado el 27 de junio de 2025.