Wp/krl/Udmurtit
Udmurtit ollah šuomelais-ugrilaini kanša, kumpasen kieli kuuluu uralilaisien kielien permiläiseh okšah yheššä komin ta komiperm'akin kera. Hyö eletäh enimyölleh Udmurtijan tašavallašša Keški-Venäjällä, ka udmurttija eläy niise sussieta-alovehilla niin kuin Tatarstanissa, Baškortostanišša tai Permin ta Kirovin alovehilla. Vaikka udmurteilla on oma tašavalta, hyö muuvvoššetah vain noin 30 prosenttie šen eläjistä, a venäläisien miärä on 60 prosenttie. Vuuvven 2010 rahvahanluvun mukah udmurtin kieltä pakasi noin 320 000 ihmistä, a kanšallisuon mukah udmurttija oli noin 550 000.[1]
Udmurttien istorija jatkuu yli tuhannen vuuvven takua. Heijät mainittih jo 800-1100-luvuilla arabijalaisien kauppiehien lähteissä, ta heijän juuret ollah Kama-, V'atka- ta Vetluga-jokien alovehilla eläneissä heimoloissa. Šeutu on šuanun vaikuttehie šekä slavilaisilta jotta turkkilaisilta kanšoilta, mi näkyy kulttuurissa ta kieleššä. Udmurtija liitettih Moskovan Venäjän aloveheh 1500-luvulla. Neuvoštoajalla udmurttien kulttuurie vainottih erikoisešti 1930-luvun vainojen aikana, konša heijän intelligencija - muijen kešeššä kanšallisrunoilija Kuzebai Gerd - uhhotittih.[1]
Neuvoštoliiton hajuomisen jälkeh udmurtit on pyritty elvyttämäh omua kieltä ta kulttuurie, ta vuotena 1991 tätä ruatuo varoin peruššettih järjestö Udmurt keniš. Tunnettavakši udmurtti tuli vuotena 2012, konša udmurttien Buranovskije babuški -joukko šai toisen paikan Euroviisuissa. Perintehellisešti udmurtit ollah oltu muanruatajie, ta šuurin oša heistä kuuluu pravoslavnoih kirikköh. Oša udmurteista on šäilyttän vanhan luonnonuškonnan, kumpasešša palvotah luonnonjumalie ta -henkie tai pietäh uhripruasniekkua pyhissä paikoissa. Tämä uškonnollini ta kulttuurini perinneh eläy iellähki ošana udmurttien identitettie.[1]