Wp/krl/Marit
Marit ollah šuomelais-ugrilaini kanša, kumpani eläy enimyölleh Venäjällä Volga-joven ympärissäššä. Heijän oma aloveh on Marin tašavalta, ka huomattava oša mariloista eläy šen ulkopuolella, varšinki Tatarstanissa ta Baškortostanišša. Marilaiset ollah keškikokoni šuomelais-ugrilaini kanša: vuuvven 2010 rahvahanluvun mukah noin 540 000 ihmistä oli marija ta läš 390 000 paistih mitänih marin kielen muotuo. Marilaisie on venäläissetty kovašti jo 1500-luvulta alkuan, konša hyö jouvuttih Moskovan kniäšäkunnan valtah niin kučuttujen čeremissišotien jälkeh. Venäläisien poloninnan takie monet puattih itäh, ta hristossanuškon leviemini muutti marien yhteisöjä pisyväšti.[1]
Neuvoštoliiton alušša marit šuatih oma autonomini tašavalta ta mahollisuš kehittyä omua kulttuurie, ka 1930-luvun vainot hävitettih šuuren ošan heijän intelligencijua. 1900-luvun loppupuolella marien kulttuurini havaččeuvunta šai uutta voimua, ka 2000-luvulla heijän autonomijan tavotteluo on uuvveštah rajotettu. Šatojen vuosien venäläistämiseštä huolimatta marit ollah ošakši šäilytetty perintehellini uškonta, kumpani pohjautuu luonnon pyhyöh ta uhrilehtoih. Näissä lehtoloissa järješšettävät yhtehiset sluušpat ollah iellähki tärkie oša mari-identitettie. Marija pietäh ušeičči viimesenä europpalaisena rahvahana, kumpani totevuttau ylehisešti omua alkuperästä kanšanuškontua.[1]