Wp/krl/Lešenlehti
Lešenlehti[1] (Tussilago farfara) on astrakašvien pereheh kuuluja monotiippisen šuvun kukkakašvilaji.
Lešenlehti on lešenlehtien šuvun ainuo laji. Še on monivuotini heinäkašvi, kumpasta voi rikeneh nähä Eurasijašša, Afrikašša ta toisissa muajilman kohissa. Lešenlehen erikoisuš on še, jotta še kukkiu aivoin kevyällä, ennein lehtien avavumista. Kukkavarši on 5-30 senttimetrie pitkä; kukat ollah keltasie[2]. Kašvie on käytetty rohtukašvina ammusista ajoista alkuan, ta kašvin latinankielini lajinimiki on tussilago šanoista tussis, ryvintä, ta agere, poistua. Lešenlehti auttau rykimisen liečinnäššä.
Levientä
[edit | edit source]Lešenlehti kašvau Eurasijašša (Länsi-Europan alovehella, Uralilla, Länsi-Siperissä, Itä-Siperissä, Kazakstanissa, Keški-Asian ta Šuvi-Siperin vuaroilla ta Vähä-Asijašša), pohjasešša Afrikašša ta Pohjas-Amerikašša.
Tavan mukah lešenlehti kašvau niissä kohissa, missä ei ole turvehta: vesistöjen rannoilla, rotkojen ta muanvieremien rintehillä ta pelloilla, tyhjillä muakohilla ta kuatopaikoilla. Lešenlehti kašvau šavimailla ta jokien hiekka- ta čuuruluuvvoilla. Venäjän Europan puolehisešša ošašša kašvi kukkiu šulakuušša.
Lešenlehen käyttämini parantamisešša
[edit | edit source]Lešenlehen lehtie käytetäh rohtuainehena. Niitä kerätäh kevyällä ta kuivatah pirtissä ili kuivaškuapissa 40-50 gradussin lämpötilašša.
Lešenlehen biologijallisešti aktiiviset ainehet autetah kylmyštauteih. Lešenleheštä keitetyn čäijyn avulla voi piäššä rykimiseštä.