Wp/krl/Burjatija
_-_Buryatia.svg)
Burjatija on Venäjän federatijoh kuuluja tašavalta Itä-Siperissä, Baikaljärven šuvipuolella. Tašavalta peruššettih vuotena 1923 nimellä Burjatti-mongolien autonomini sosialistini neuvoštotašavalta, ta vuuvvešta 1992 alkuan še on ollun Burjatijan tašavalta. Tašavalta kuuluu Venäjän Loittoisijän federatijopiirih ta šen piäkaupunki on Ulan-Ude. Burjatija on šuuri - pinta-alaltah yli 351 000 neliökilometriä - ta šielä eläy noin 970 000 henkie. Eläjistä šuurin oša on venäläisie (noin 64%), ta burjattija on vähyä yli kolmanneš.[1]
Burjatijan maiselmat ollah enimyölleh vuoristuo, ta šen aloveheh kuuluu kakši kolmannešta Baikaljärven vesistöštä. Ilmašto on mantereini: talvet ollah hyvin kylmie ta kešät lauhakkoja. Alovehen tärkeimpie jokie ollah Selenge, Barguzin ta Vitim. Luontuo šuojellah monissa kanšallispuistoissa ta luonnonšuojelualovehissa, ta Baikalin ranta-aloveh on popul'arnoi virkissyškoheh.[1]
Burjatijan talouš on tevollisuš-muataloušpainotteini. Tärkeimpie tevollisušaloja ollah konehet, metallitevollisuš, energija-ala tai meččätevollisuš. Ulan-Uden lentokonehtehaš on yksi Venäjän šuurimmista helikopterien valmistajista. Kaivostevollisuš - erikoisešti kullan, hiilen ta toisien metallien louhinta - on tärkie ala, ta muatalouš tuottau lihua, maituo tai vil'l'ua. Burjatijan tärkeimpie kauppakumppaleita ollah Kiina, Mongolija ta muut Asijan valtijot.[1]
Kulttuurisešti Burjatija on ijän ta lännen välissä, missä buddalaisuš, pravoslavnoi kirikkö ta šamanismi eletäh rinnakkah. Ulan-Ude on tunnettu teattereista, musejoista ta kanšojevälisistä festivaliloista, šemmosista kuin "Voice of Nomads" -musiikkitapahtuma. Baikaljärvi, kumpani kuuluu Unescon muajilmanperintöluvetteloh, on Burjatijan tunnetuin nähtävyš.[1]
Lähtiet
[edit | edit source]
| |||||||
