Wp/krl/Aphaasijan tašavalta
| Aphaasijan tašavalta
Аԥсны (Apsny) | |
   | |
| Piäkaupunki | Suhumi |
|---|---|
| Viralliset kielet | aphaasijan kieli, venäjän kieli |
| tašavalta | |
| Piämies | Aslan Bžanija |
| Piäministeri | Aleksandr Ankvab |
| Pintu-ala | 8 665 km² |
| Rahvaanlukumini | 244 236 (2022)[1] |
| Valuutta | Venäjän rupla (RUB) |
| Aiguvyöhyke | UTC+3 |
| Internet-tunnus | .ge / .abh |
| Suuntanumero | +7 840, +7 940 |
Aphaasija (Aphaasijan tašavalta) on de facto iččenäini valtijo, kumpasen tunnustetah Venäjällä ta monissa muissa maih. Še on Kaukasuksen koillispuolella Mustanmeren rannikolla. YK:n asiakirjošša ta Gruusijan lainsäädännöššä šitä pietäh Gruusijan alovehena Gruusijan ta Aphaasijan konfliktin aikana.
Etimologija
[edit | edit source]"Abhazija" -toponimi omana nimenä, kumpani merkiččöy šeuvun nimie, ta "abhazit" -etnonimi tultih venäjän kieleh gruusijalaisešta nimistä Abazgija ta abazgit, yksi varhaisešta abhazisista heimoista, kumpaset elettih nykyajan Aphaasijan alovehella II vuosišatašta šuaten.[2]
XIX vuosišuan puolivälih šuaten monissa ulkomaisissa lähtehissä Abhazija oli nimetty muakunnakši Abaz'a, Venäjällä Abez'a (myöhemmin - Ob'eza), ka vähitellen nämä eksonimet oli syrjäytetty georgijalaisešta aphazetista peräisin ollehalla venäläiseššä toponimellä "Abhazija". Venäläisen kielen kautti tämä nimi on piäššyn moneh muuh muajilman kieleh.
Aphaasijan iččenimi aphaasijankielissä — Аԥсны [апсны́] — šana, kumpasella on läpinäkyvä etimologia: аԥс [апс] - aphaasijian iččenimen juuri аԥсуаа [апсуаа], а ны —lokativisuffiksi; šen lopušša nimi merkiččöy "apsien (aphaasijan) mua".[3]
Historia
[edit | edit source]Vuotena 1990 Aphaasijan ANT julistettih iččenäisekši Aphaasijan Neuvoštoliiton Tašavallakši;[4] nykyni tašavallan nimi on virallisešti piätetty 23. šulakuuta 1992.[5]
Vuuvven 1992 kešällä Aphaasijan ta Gruusijan johtokunnan väliläiset erimielisyöt šuurenih, enšimmäisenä perustuslaillisešša kyšymykšeššä: vaštah Gruusijan Šotašeuvun piätökšeh myöštyö Gruusijan demokraattisen tašavallan vuotena 1921 luajittuh perustuslakih, Aphaasijan Korkein Neuvošto myönti Aphaasijan AŠV:n vuotena 1978 luajitun perustuslain lopettanehekši ta ennein Abhasijan uuvven perustuslain hyväksymistä ilmotti Aphaasijan Sotsialistisen Neuvoštotašavallan vuotena 1925 luajitun perustuslain (perustuslain) uuvveštamista, kumpasešša oli merkityš Aphaasijan ta Gruusijan šopimukšellisilla suhteilla.
Aphaasijalaisien, šeuvun tittelikanšan, ta gruusijailaisien, kumpaset oltih šilloin šeuvun šuurimpana etnosena, keškenä ollehet erimielisyöt johtettih asehelliseh konfliktih. Aphaasijan šovan aikana Aphaasijan separatistit vietettih šeuvulla gruusijalaisie ta muita kanšoja vaššen etnisie puhissukšie, kumpasen tulokšena noin 5 tuhatta ihmistä kuoli ta 250 tuhatta ihmistä ajettih pois omista kotiloista. Aphaasijan eläjäkunta pieneni 525 tuhannesta vuotena 1989 216 tuhannella. 30. šyyškuuta 1993 Gruusijan joukot ajettih Aphaasijan alovehelta Inguri-joven tuakši.
Rauhallisie neuvotteluja on pietty vuuvven 1993 lopulta alkuan YK:n šuojelulla. Aphaasijah oli tuotu SRJ:n rauhanhoitokontingentti, kumpasešša oli enšimmäisešti Venäjän šotavoimie. Huhtikuušša 1994 Moskovašša Aphaasijan ta Gruusijan edustajat allakirjutettih šopimuš rauhaisešta järješšykšeštä.
Tašavallan iččenäisyš on julissettu Aphaasijan Ylimmällä Neuvoštošša uuvvešša perustuslaissa 26. pimieikuuta 1994 ta 12. talvikuuta 1999 annettušša Asetukšešša, enšimmäisen referendumin tulokšien mukah. Riippumattomuš ei ollun tunnustettu ei Gruusijan johtajilla, kumpani pitäy Aphaasijua ošana Gruusijan alovehta, eikä šilloin toisilla YK:n jäšenmailla.
Gruusijan vuuvven 2008 šovan jälkeh, kumpasešša Venäjä šoti Gruusijua vaštah aphaasijalaisien ta šuviosetilaisien separatistien puolella, 25. elokuuta 2008 Federatijon Neuvošto ta Venäjän Valtijollini duuma yksimielisešti otettih vaštah Venäjän presidentin pyyntö tunnistia Aphaasijan ta Šuviosetilan iččenäisyys. 26. elokuuta presidentti Dmitrii Medvedev allekirjoitti käšyt Aphaasijan ta Šuvi-Osetijan iččenäisyön tunnustamisešta, "kun otetah vaštah Osetijan ta Aphaasijan rahvahien vapaat tahonilmaisukšet, YK:n perustuslain, Vuvven 1970 julistukšen kanšainvälisen oikeuden periaatteista, kumpaset koskietah kanšojen välisie ystävällisie šuhtehie, Vuvven 1975 Etyjin Helsinki-lopputekstin ta toisien perustavanlaatuisien kanšainvälisien asiakirjojen mukah".
Vuotena 2009 Aphaasijašša on olomašša Venäjän Federatijon asevoimien 7. yhissetty šotabaša, kumpasešša kontingentin miärä on 4000 henkie.
24. pimiekuuta 2014 Venäjän presidentit Vladimir Putin ta Aphaasijan Raul Hajimba allekirjutettih Sotšissa Liittoutumis- ta strategijallini kumppanuš -sopimuš 10 vuuvvekši, kumpasen mukah luajitah yhtehini puolissukšen tila ta joukkojen yhtehini ryhmittämini kakšien valtijokšien šotilaisešša ta poliitijalliseh integraatijošša. Oli šanottu, jotta vuuvvešša 2015 Venäjä uuvven yhteistyöšopimukšen rajoissa myöntäy Aphaasjalla 5 miljardie rupl'ua, a Aphaasijan šuojelu- ta ekonoumijan kehityštä auttamisen investointiohjelman toteuttamiseh vuuvvekši 2015-2017 Venäjä myönti 4 miljardie rupl'ua. joka vuosi.
11. pimiekuuta 2024 Aphaasijašša alko protestit. Oppositijon vaatimukšie täyttämäššä Aphaasijan presidentti Aslan B'janija jätti vallan. Vuuvven 2025 kevätkuušša-heinäkuušša piettyjen vaalien tulokšien mukah presidenttinä tuli Badra Gunba.
Lähtehet
[edit | edit source]- ↑ Aphaasijan tašavallan eläjien luku 1. pakkaskuuta 2022. Aphaasijan tašavallan valtivonstatistikka-hallinto.
- ↑ Prokopii Kesarilaini. Šota peršolaisien kera. - Kirja II. - 29. luku. - § 15.
- ↑ H. S. Työ. Kn. 2. - Sukhumi: Alašara, 1988. - S. 56.
- ↑ Deklaratijo Abhazin SSR:n valtijollisešta iččenäisyštä Neuvostoliiton Abhazija, 28. elokuuta 1990 // Sovereign Peoples' Union. Dokumenttien kokoelma. Sošt. A. I. Dorončenkov. M.: KPSS:n Keskuskomisarion Sosialismin teorijan ta istorijan instituutti, 1991
- ↑ Aphaasijan Korkeimman Neuvokunnan 23. heinäkuuta 1992 annettu Pykäly "Aphaasijan Sotsialistizen Nevvostotašavallan nimen muuttamisešta"