Wp/izh/Inkeroin

Inkeroin (eli ižora, ižoralaist) ovat rahvas, kummat elläät Vennääs. Ižoralaiset läkäjäät ižoraks ja vennääks. Heijän rahvasluku ono daaže 300 no vaa liki 200 ovat Ingermaas. Inkeroisiin lähisukurahvahat ovat karjalaist a vadjalaist. Inkeroist ovat olt suuren ajan ohvotnikkoi tali kalameehiä. Inkeroisiin pääelopaikat ovat Soikkolan poolsaari ja Laukahan joki.
inkeroin kylijä[edit | edit source]
- Koskizenkylä
- Viistinä
- Garkolovo
- Joemperä ( tože vadjalain )
INKEROIN ISTORIA[edit | edit source]
- Kymmen tuhatta vootta takas Suuren meren rannal noisiit elämää ensimmäist inmihist. Höö olliit ohvotnikat ja kalameehet. Ja
- nyt möö voimma löytää heijän kivikervehet.
- Vanhat Vennähen monasterin kirjat
- läkäjäät, sto inkeroist tihti voittiit sois. Höö
- olliit jurmat ja voimakkahat, ja suvaisiit
- ommaa maata.
- Nyt inkeroist elläät vaa Soikkolan poolsaarel ja Laukahan joen varrel. A ennempi
- Inkeroin maa oli suur.
- Inkeroist elliit veelä Karjalan kannaksel,
- Oredežin joen varrel, Sosnovij boran linnan
- loon da Nevan joen varrel.
- Petterin linna ono Inkeroisel maal. Enne
- täs paikas oli enemmän sattaa inkeroista
- kyllää.
- Kaheksan kymmentä vootta takas lapset
- oppiisiit inkeroiseks inkeroisis škoululois.
- Siis alkuit raskahat ajat ja sota. Oli raskas
- aika.
- Nyt inkeroin rahvas ei oo suur, no se ono
- kova ja käppiä rahvas, kumpa hoitaa ommaa
- kul’turaa ja uskoo, sto kaik leenöö hyvvää.