Wp/izh/Ingermaa
Ingermaa ono zoona Vennääs. Ingermaas lääkätää vennään, Soomen, ižoran ja vadjan keeliä. Vadjalaist a inkeroist ovat Ingermaan alkuperäis rahvas no tänäpäi ovat vähämmistö. Vaa 0.5% Ingermaan rahvast ovat soomalaisia, vadjalaisia ili ižoralaisia i kaikist suurimp enemmistö ovat vennääläist. Ingermaan kaikist suurimp linna ono Petteri.
Istoria[edit | edit source]
Ingermaa ono saant senen nimen Rootsin prinsessaalt Ingegerdilt kumpa voovven 1019 mäni naimisii Novgorodin kunikaan kera. Ingermaa ono ižoraloje kodimaa. Rootsin vallan aijal Rootsi otti Ingermaan. Rootsi sai ingermaan voovvenna 1617. Senen jälkee Rootsi lähetti soomalaizet ( inkeriläizet ) Ingermaaha a senen jälkiin paljo ižoraloja mäni soomlaiseks. Tämän jälkiin Ižorat kooli Pohja-Ingermas. Voovven 1656 Vennää höökkääs a senen jälkiin Rootsi piti Ingermaan, Voovven 1600 Ingermaa oli enemp 75% soomlain
Inkeroin[edit | edit source]
Ižorat ovat senen alkuperäis rahvas nii ku Vadjalaiset tože ovat, Ižorat ovat olt enemmistö senen rahvast no tänäpäi ingermaas ono vaa 200-300 inkeroist. ižorat elläät seel Soikkolan poolsaarel ja Laukahan joen varrel ižorat ovat tože elänt Petteris no tänäpäi seel ei oo paljo niit.