Wp/izh/Adolf Hitler

Adolf Hitler (saks. Adolf Hitler) oli Saksan diktatora 1933:st 1945 vootee nasse. Käyttäjännä Hitler alkoi Toisen Maailmansoan ja otti ossaa genotsidas minen peräst melkeen 6 millionaa juutia ono tapettu.

Lapsus ja noorus

Hitler syntyi 1889 voonna peenees linnaas Austria-Vengriaas. Isä hänen, Alois, oli cinovnikka, a emä oli palvoja. Hitleraal oli yks sisar, Paula, veljäpooli Alois, ja sisarpooli Angela. 1907 voonna, Hitleraal oli muutto Veenaa, kus hää tahois noissa hudožnikaks. Perrää senen, jot hää kaks kertaa ei jaksant puuttua Akademiaa, ja hänen emä oli koollut, Hitler noisi koittomaks, a peräst i antisemitaks.

1913 voonna Hitler tuli Mynhenää. Yli melkeen yhen voovven Ensimäin Maailmansota alkui, ja Hitleralle saottii, jot hää ei voint olla Austria-Vengrian sotamees, ja avgussaal hää mesto sitä tuli saksan armiaa. Soas Hitler kiitettii hänen jurmuen peräst.

Hitler politikas

Perrää soan, Hitler jäi armiaa, ja noisi špionaks armiaa vart. Hitler sai tehtävän infiltroittaa saksan tööläispartiaa. Hitleralle näyttiis partian ideat ja hää alkoi tehä töötä partiaa vart. 1921 voonna, Hitler noisi partian käyttäjäks. Yli kahen voovven, 1923 voonna, Hitler proovais tehä revolutsian ja hää arestoitettaa petoksen peräst. Yks voos hää oli tyrmääs.

1929 voonna, Saksaas oli suur ekonomiceskoi kriizisa, ja Hitler hänen partian kera lupaisiit takas tööt antaa. Niin Hitleran partia sai suuren osan Saksan parlamentaas. 1932 voonna, Hitler proovais noissa Saksan presidentaks, mut voittaa ei jaksant. Odnako hänen populjarnosti oli niin suur jot presidenta Hindenburg laati hänen kantsleraks. Kiiree, peräst ku parlamentanhoonees oli palo, Hitler ja hänen partia sannoit jot se oli kommunistat ket hooneen syttiit, ja arestoittiit kommunistapartian väen. 1933 voonna, Hitleran partia voitti äänestyen, Hitler pääsi Saksan käytäjäks.

Lue enemp

• Буллок А. Гитлер. Исследование тирании. — 1952.
• Адольф Гитлер. Судьбы XX века. / Автор проекта Жак Легран, пер. с фр. Т. Кунициной, предисловие Л. Чёрная). — М., АСТ-ПРЕСС, 1999, 7 000 экз.