Wp/guc/Wenesueela

From Wikimedia Incubator
< Wp‎ | gucWp > guc > Wenesueela
Jump to navigation Jump to search
República Bolivariana de Venezuela

Mma Woliwarianakat Wenesueela
Flag of Venezuela.svg [[Image:|100px]]
Panteera Aju'upataa

Maapa Wenesueelajatü

Outkapüle mmakat: Karaaka
·Su'uyashee wayuukana'alü: 6.284.286
Alijunapiapa'a mioüsha'naka: Karaaka
Anüiki kanainjeka: Alijunaiki, wayuunaiki y otras.
Akuwaitpaa'kat sünain Kowierno: Mma Mulo'usu
Nneerü: Woliiwat
A'laülaashikai soou mmakat: Hugo Chávez
A'laülaashikai sünain Mma Mulo'usu: n/d
Sulaktain: 916.445 km2
·% wuinjeeka: 0,4%
·Sumioüshee pürünteera: 4.993 km
·Sumioüshee sotpaa palaapüna: 3.000 km
Jeraan kepiaka sulü: 28.946.101
·Suyashe'puna: 31,59 way/km2
Sunulia'jeewai: Wenesuelaana
Malüwataausalüirua sünain Internet: .ve
Ji'irain Mma Woliwarianakat Wenesueela wayuunaikiru'u.

Wenesueela joolü arajunuipa sukaa anulia Mmakat Woliwariana Wenesueela (alijunaiki: Republica Bolivariana de Venezuela) shiia wanee mmakat soou Ameerika, antunusu anain palaamüin sunain Ameerika Uuchimüin, sa'ataa shirokosu Palaaka Kariwe siia tuwane sunainjesu mmakat amerikana; tü outkapüle alijuna shiia alijunapiapa'a Karaakas.

Sumioüshe mmakat shiia 916.445 km², soou mmakat antirasu sumaa Palaaka Kariwe ipüna palaamüin, wopumüin sumaa Mmakat Kolomwia, sumaa Mmakat Wurasiirü wuimpeje suriiamüin sunain siia wuimpeje sumaa Mmakat Kuyaana. Sumaa chii mmakat Kuyaana tü alüwatasuka so'ü Wenesueela, yootusu wanepia sumaa so'ü kamanain tü mmakat kanainjeka sumioüshe 159.542 km². Sunain Palaairamüin sumioüshe antusu sunain 860.000 km² shiroko Palaaka Kariwe siia Wuinka Atülantika tü makaa anaashatasu supüla aika soou anuwa.

Tü Mmakat sumaasu sutchen Kusina müin sain tü Kusina Kariwe. Ni'irüin palajana chii alijunakai Küristobal Kolon (alijunaiki: Cristóbal Colon) so'ü juyaa 1498. Suchikeje antusu maima alijuna supüla apaa mmakat sumüinrua siia antira tü metisa soou tü wayuu kusina.

Wenesueela shiia mmakat palajanaka soou Ameerika Uuchimüin sunain ajutala akuwaitpaa suliia tü alijunaka epaainyajewai, tü makaa alaatusu sunain Atkawaa Karawoowajatü siia suchikeje Atkawaa Wuinpüleka soou Wuinka Marakaaya so'ü juyaa 1823 sunainje tü ounusu alijunaka suliia mmakat Wenesueela.

Kakaliasu sunain atkawaaka so´ü alüwata soou mmakat Wenesueela, sunain tü makaa Wenesueela antusu anain anaawaka sutuma sajapü püresitente kakaliaka sunain alüwata. Sooupüna siküla XX ees atkawa suchukuwaya so´ü tü Temokürasia (alijunaiki: Democracia) tü makaa akanajunusu nujuitapa chii püresitente Markos Peeres Jimenes (Marcos Pérez Jiménez) so'ü juyaa 1958.

Sutuma antanu´anain tü Petüroolia, Wenesueela amioüjasu sunain tü makaa, soou juyaa 1980 ashalasu sukuwaitpaa Wenesueela sutuma wanee kassa sutuma tü alüwatasuka soou mmakat.

Wenesueela münusu shiian wanee mmakat ajuitaaka (alijunaiki: País Emergente) sutuma ayatain nee sumaa Petüroolia shiia ipaa anaaka, siia apünajaa. Tü sutchen so'ü aikawa shiia 34 (Apünuin Shiiki sumaa Pienchii) so'ü kajütula siia münusu shiian mmakat sunain pasanain so'ü katchenpala. Erajunusu müin shiia waneein mma 17 (Po'loo Akaratshi) kalüko maima sukuwaitpaa mma, müin sain Palaa (Mar), Uuchi Mujule, Serwa (Selva), Sawanaa (Sabana) siia Uuchi Samatsu (Paramos Andinos).

Sü'ümanasü tü mma aimajunaka sutuma kowierno Wenesueela, 63 % soou supüshuwayale mmakat. Suyashe alijuna siia wayuu kusina sulü shiia 29 miyon supüla juyaa 2012 siia sulüpüna metisalesu, kajamüin eesü sulü Wayuu Kusina, Alijuna Europajetü, Alijuna Apürikajatü siia cheje Asiapüna.

Tü mmakat Wenesueela shiiasu Mmakat Peteralü Temoküratikat, ashajunaka sulü Ashajaanaka sunain Repentensia (Acta de Independencia) ashajushi so'ü juyaa 1811. Sulü su'umain ees 23 (Piama Shiiki sumaa apünuinmüin) siia wanee Outkapüle alijuna müin sain alijunapiapa'a Karaakas, siia 311 mma pasanain sulü wuin.

Antunapa Anain[edit]

So'ü juyaa 1498 sunain tü apünuintua oünaa soou wuinka chii alijunakai Küristobal Kolon anuwalüshi soou Suwatale Wuin Orinooko (Rio Orinoco) suchikeje alaatushi supünalü Sugolfoin Paaria. Kolon müin ni'irüin anaachon shiia, nulüwataka wanee pütchi sulü karalo'uta sumüin Katolikat Alijuna, kajamüin antakai nain sulü Paraisaa mushii:

  • Tamaka jamüin so'ü tü Mma Anaaka, suwatale wuin ee sushawalajie wuin, tantaka anain, mioüshatasu müin sain wanee palaa kajamüin tü sushawalajie wuin supülasu wuin siia tü palaaka münusu kaa mioüin shiia, musuu atuma chaayan ee tü palaa Kalilea siia Palaa Ouktusu (alijunaiki: Mar Muerto).
  • Tamüin jamüin kaa nnojolen tü suwatale wuinka antüin cheje Paraisaa, antusu sulüje wanee mma wattaje cheje Mma Austüralü, ee nnojotsu atijanüin so'ü jalain shiia; siia tekei saintamüin tü mmakat tantaka anain shiia mma anaasu tü nojotsuka atijanain o'ü.

Tü sunuliaka Wenesueela nutuma Küristobal Kolon shiia "Mma Anaasuka". Tü sunuliaka Wenesueela antusu nutuma waneeyan alijuna, chii Alonso Ojeda antushi sunain Wuinka Marakaaya, ni'iraka shipia tü kusina palaajewai sotpaa wuinka siia chii Ameeriko Weskusio mushii: "Ayatusu tü joüchonka Wenesia" (Venezia sulü Italiananuiki).

Sumaiwa soou Mmakat Wenesueela Pürekolonpina (Precolombina)[edit]

Atijuushi Pürekolonpina Timoota-Kuiika.

Münusu nee sutuma atijusuka so'ü, tü wayuu kusina tü sumaiwajatüka chaa so'ü 30.000 miraa juyaa chejee Amasoniaa, Uuchi Andes siia Kariwepüna. Suchikeje juyaaka Pürekolonpina soou Wenesueela münusu; Paleo-Kusina sulü alijunaiki Paleo-Indio (30.000 a.C - 5.000 a.C), Meso-Kusina (5.000 a.C. - 1.000 a.C), Neo-Kusina (1.000 a.C - 1.500 d.C) siia Kusina-Hispano (1.500 anainmüin joolü).

Tü Paleo-Kusina siia Meso-Kusina tü kusina sumaiwa ainjusu kassa supüla alojaa mürüt mioüyashatasu müin sain tü megaterio, tü mastodonte siia tü gliptodonte; siia suchikeje alojaa jimee siia oünaa sulü anuwa soou wuinka kariwe Sunain tü Neo-Kusina eesü tü apünajaka, tü kepiaka siia tü potshipüko; ainjunusu terapente, wowera, ees atija so'ü jamüin sukuwaitpaa mma, juyaa siia ekee ein, ainjunusu wayuunkera potshipü müin sain tü Wenus Takariwa Sotpüna Wuinka Walensiaa siia maima kassa soou mmakat.

Tü mioüsuka kusinayu chaa sumaiwa shiia tü: Timotaa-Kuikas chaa mma Andes, antirasu sumaa Chibchas so´ü sukuwaitpaa nee kaa nojolüin sutuma sunüiki kajamüin wanejatü sunüiki piamaleyan; tü Kariwes supalüsuu mma Orientee, pasanain soou mmakat, Kuyana siia soou mma Suuria, sutuma wanee atkawaa sa’apain ipüna soou mma Ameerika Uuchimüin; tü Arawaka jimatusu ma’apan soou joolü mma’ipakat Amasonaas, wopumüin, pasanain sunain mma siia wuimpeje so´ü palaa. Wanee pueulo antaka anain sutuma Arawaka kusina shiia tü Wayuu, koümainka soou mmakat Wajiira chaa wuimpeje soou mma’ipakat Suuria; siia tü kusina Kaketias kepiaka sumaiwa soou mma’ipakat Fatkon, tü kusina Kaketias ounusu sutuma tü alijunaka chaamüin suriiamüin sunain mmakat; ees waneeyan kusina antaka wattaje, kepiapünasu sotpaa Suwatale Wuinka Orinooko

Tü kusinaka soou Wenesueela ayatasu sumaa potshii, supanaa mujui siia eke ein supüla akumujuna shipia. Tü Timotaa-Kuikas ayatasu sumaa ipaa, sutaa kassa uchii palaapüna kajamüin supülasu awanaja kassa müin sain tü aikawa, sunulia shiia türueke (alijunaiki: Trueque). Tü mürütkana soou mmakat chaa akalia makaa shiia: Danta, Walirü mioükana aii (Tigres dientes de sable), Armatiya mioü siia waneeirü. Sun’tapa tü alijunayuko ees soou Wenesueela maima wayuu kusina, ee yootüin sunüiki Arawaka, Kariwe, Chibcha siia Tupi-Waranii. Tü kusinaka sooujatuka Wenesueela sumaiwa atijashatasu kassa so´ü putchi, akuwaitpaa, aruleja siia eke ein, wanee shiia tü Makiritare kajamüin tü sunuikika mashatasu tü karalo’uta Génesis chaa wattapüna.

Sukalia Antunapa anain Wenesueela sutuma Alijuna cheje Epaainya[edit]

Mapa de Venezuela 1635

Wenesueela erütnusu palajana nutuma chii alijunakai Küristobal Kolon sumaa tü apünuintuwaka oünaa soou wuin, chaa kai 1 akostoulü so´ü juyaa 1498, nuntapaa anain sulü Suwatale Wuin Orinooko, suchikeje nulatapaa sotpaa Türinitaa je Towaako.

Tü makaa shiia palajanaka sumüin alijuna, anta anain mma ee cheein kajamüin tü piantuwaka nukuwa nojotsu nüntaa anain mma ee nojolüin shirokoin palaa. Kolon ni´irüin suwataleeka wuin Orinooko, tü Serwaka mojüle, yaleje ounüshi chaa Sugolfoin Paaria chaa peje sunain Pasanain soou Wuin Marakaarita (Margarita).

Sulaatapa waneshi juyaa, antushi Alonso Ojeda sumaa wanee erajaa mioü soou Wenesueela, niakai alatushi palajana supünalü Sotpaa'puna Parawanaa siia suchikeje soou Sugolfoin Wenesueela Suchikeje tü makaa, akumujunusu tü sukuwaitpaa’injatuka mmakat; ainjunusu tü kowierno Kokiwakoa, akumujunusu alijunapiapa'a, karetera siia ekaa sulü makaa; tü alijunapiapa’a palajanaka soou Wenesueela shiia: Pürowinsia Marakaarita (1525), Wenesueela (1527), Türinitaa (1532), Jeketu Antalüsia siia Kuyana (1568) siia suchikeje Marakaaya (1676).

Chaa juyaa 1528 chii Reikai Karlos nulüwatain wanee karalo'uta ee numüin so´ü na´anapajüin sa’ataa mmakat sumüin apüshika Welser siia apüshika Fugger chejeewai Alemaniaa, sutuma tü ees wanee mma sajapülü alijuna alemaniajewai. Müin sukuwaitpaa su´umain wayuu kusina ees atkawaa natuma chii numajatuka Kasike Waikaipüro chaa juyaa 1560

Tü sunuliaka mma so´ü juyaa münaka shiia Tü Riala Autiensia so´ü Santoo Tominko siia Santaapa Wookota tuirüa alatusu sajapülü tü Wireinata Jeketü Küranada chaa juyaa 1717; siia so´ü juyaa 1777 akumujunusu tü Kapitaniaa Supüshuwale soou Wenesueela. Tü makaa katchenjasu sutuma tü Riala Autiensia Karaaka so´ü juyaa 1786

Ajutala Sukuwaitpaa suliia alijunaka Epaainyajewai[edit]

Juransiiku Miranta chaa cadiz
Simon Woliwuat
TOMA DE LAS FLECHERAS Michelena

Chaa sajalajapa siküla XVIII tü kepiaka sulü mmakat Wenesueela shirüin tü alataka chaa wattapüna müin sain tü Ajutala Sukuwaitpaa Mma Mulo'usu Ameerikajatü, tü Rewolüsion Püransesa siia tü eishajera karalo'uta; tü alataka chaa Epaainya siia eke ein; tü makaa suchijirüin sain tü atkawaaka so´ü anaawaka soou mmakat.

Chaa juyaa 1748 wanee kamanakat mma siia apünajüi pülanta kakao nulia shiia Juan Püransiko Leon, niakai ashichishi sumüin tü kümpañia Wuipuskuwana (Guipuzcoana) tü makaa shiia palajanaka in’naka supüla ajutala sukuwaitpaa mma. Siia tü palajana atkawaa so´ü ajutala akuwaitpaa alaatusu so´ü juyaa 1795 chaa mma Koroo soou wopumüin sunain mmakat Wenesueela, nutuma chii ekülapoo mütsia Jusee Leonardoo Chiriinos

Waneeyan ashichija shiia natümairü Manüer Gual siia Jusee Mariia Epaainya soou juyaa 1797, tü makaa shiia ein maima alijuna siia ekülapoo sumaa; aitnapaa tü makaa nojotsu ajuitüin anaain siia tü eipolojeka ouktusu sutuma tü alijunaka. Siia chii maakai kürioyo Juransiiku Miranta (Francisco de Miranda) ayatashi so´ü ajutala sukuwaitpaa mma Wenesueela, niakai piantuwashi ekerolüin sulü Wenesueela cheje tü Wera Koroo sumaa nukumajaka nutchen cheje Mmakat Haití, tü nukumajaka nüntaa’anain sutuma alijuna inkülejewai.

Tü nainrekaa nojotsu anaain kajamüin, tü alijunaka yootusu mojulü noü siia nuntapaa Koroomüin nojorülesu alijuna sutuma sunüiki tü Epaainyajewai; makaaya alaatusu sumaa tü sainraka tü alijuna Mantüwanos (alijunaiki: Mantuanos)

So´ü kai 19 apüril so´ü juyaa 1810 alaatusu tü shimüinsuka ajutala akuwaitpaa sumüin Wenesueela nutuma chii Wisente Amparaan (Vicente Amparan) sunain kai turaa chii Alüwatashikai soou mmakat Wenesueela ajutunushi sutuma tü Kawildo je Karaakas. Suchikeje tü makaa akumujunusu tü Jutkataa Mioü so’ü Karaakas (alijunaiki: Junta suprema de Caracas) tü shiia palajana akuwaitpaa supüla alüwata.

Tü makaa alüwatasu anainmüin 2 matsoo so´ü juyaa 1811, akumujanapa tü Palajanaka Konküresaa sulü Mmakat (alijunaiki: Primer Congreso Nacional). Tü Palajanaka Konküresaa sulü Mmakat aküjusu wanee Apünuintuwa Alijuna (Triunvitaro), kalüko tüirua; Küristobal Mentosa (Cristobal Mendoza), Juan Ekalonaa (Juan Escalona) siia Battasar Patüron (Baltazar Padron). Kashi suchikeje, chaa kai 5 juulio so´ü juyaa 1811 ashajunusu tü Ashaja Karalo'uta soou Depentensia.

Alaatusu wanee kassa, tü palajatuka Repü'pülikat Mmakat ashawalasu sutuma sainjalaa alijunaka epaainyajewai, soou juulio chaa juyaa 1812 chii Juransiiku Miranta alüwatashi soou tü jeketüka ejetsitaa, Miranta yootushi so´ü ajolojaa tü atkawaaka (alijunaiki: Capituló) chaa San Mateo

Tü makaa akülasuu suchukuwaya so'ü juyaaka 1813, nutuma chii militaraa Simon Woliwat, suchikeje nujapülüin tü mma Kukutaa, nukumajaka wanee oüna sumaa kassa supüla atkawaa, niakai alatushi supünalü mma Andes siia wopumüin sunain Wenesueela; numashi Atanasio Jirardot (Atanasion Girardot) siia Jusee Felix Riwas (José Félix Ribas). Tü alijunaka sutijapa'ou nuntuinjachi Woliwat sunain Atkawaa epaa Ouktaa, Woliwat atkashi sumaa rialistas alijuna supüla antuinjachi Karaakamüin; sujalajapa tü makaa, Woliwat ekerotushi Karaakamüin anaakaralü, sunainje turaa erajunushi müin ¨Ajutalashi'kai¨ alijunaiki ¨Libertador¨ ein nukujüin tü jeketka repü’pülikat, tü atkawaaka ayatusu soou mmakat.

Sulaatapa waneshi juyaa asotoosu tü atkawaa sumüin tü korona, nutuma chii epaainyajewai Jusee Tumas Wowes (José Tomas Boves). Sutuma tü makaa, ounusu tü patüriota wattalü chaa Orientaa siia kepiaka sulü tü alijunapiapa'a, ajutu musiia tü II repü'pülikat Woliwat cheje Jeketka Küranada (Nueva Granada), nukumujüin waneeyan outkaja patüriota supüla neekerolüin nuchukuwaya sulü mmakat Wenesueela kajamüin sajapülüsu tü alijunaka epaainyajewai suchukuwaya, nojorülesu ein alijuna ee nuyurajain Woliwat sunain kassa, sutuma müin nukuwaitpaa ounüshi chaamüin mmakat Jamaika supüla yoota sumaa tü alijunaka chejewai Inkülateraa, suchikeje ounüshi chaamüin mmakat Haití ein antirain sumaa tuwaneirü atkaka so'ü sukuwaitpaa Wenesueela. Yaleje ajuitushi sunain tü awarajawa so'ü mma Kayo, nüntaaka so'ü juyaa 1816. Atkashi so'ü Pasanainka sunain Wuin Marakaarita nukanajaka, tü repü'pülakanaa ayatusu atkain soou Karupanoo siia Marakaai kaa müin ayoutunusu. Ainjunusu waneeyan erajaa, Woliwat ni'ipolojesu tü ejetsitaa repü'pülakanaa chaa mma Kuyaana, ein nukanajüin mma Ankosturaa; yaalapa sulü Ankosturaa ni'itaka tü III Repü'pülikat. Siia chaa pasanain sunain mmakat Wenesueela eeshi chii Jusee Antonioo Paes Atkashi so'ü ajutala mmakat yalapüna.

Tü atkawaa soou mma yanos antusu sunainmüin juyaa 1819. So'ü juyaa tü makaa chii Simon Woliwat ni'itain tü Konküresaa Ankosturaa, yaleje ajuitusu tü ainjaka wanee mmakat mioüshanainjatü eitanusu sunulia müin ¨Mioü Kolomwia¨. Sunain juyaa 1820 ashajunusu wanee karalo'uta suchukuwaje ajoloin tü atkawaaka siia ouktaa soou mmakat, sunain tü makaa akettanusu siia ajolosu tü ouktaa soou mmakat Wenesueela, anainmüin 28 apüril so'ü juyaa 1821. Siia wanee kashii suchikeje so'ü kai 24 juunio sunain juyaa 1821, Woliwat antirashi so’ü atkawaa numaa Mikelü Toree (Miguel de la Torre) sunain Atkawaa Karawoowajatü ein akanajüin tü patüriota Wenesueelajatü. Tü atkawaa makaa shiia sujalajie tü alijunaka soou mmakat Wenesueela, apütasu ekü musuu, müin sain tü apütaka soou Marakaaya, tü alijunaka epaainyajewai ekaa soou Marakaaya ajutunusu sooüje mma sunai tü Atkawaa Wuinpüleka soou Wuinka Marakaaya so’ü juyaa 1823. Sunain apaanüin tü pülasa Puetta Kaweyo (alijunaiki: Puerto Cabello) natuma numajatuka Woliwat akettanusu Sukuwaitpaa Mmakat Wenesueela sunain tü Indetentensiaka.

Mioü Kolomwia[edit]

Maapa Wenesueela, J. Küranata siia kitoo, 1821

Mioü Kolomwia chaa sumaiwa sunainmüinjesu apünuin mma soou Ameerika Uuchimüin; sunain tü makaa ees; Wenesueela sumaa tü Wireinataa Jeketu Küranada siia tü Pürowinsia Wayakila (Provincia de Guayaquila) siia suchikeje münusu Autiensiaa Kitoo. Tü Konküresaa a'panaka chaa Ankosturaa awanajanusu chaamüin mma Kukutaa, ein ashajanüin tü karalo'uta Kontitusionka je Kukutaa soou kashii akostoulü so’ü juyaa 1821, ein aküjunuin sukuwaitpaa mmakat jeketka.

Simon Woliwat niia chii alüwatakai palajana soou mmakat Mioü Kolomwia, püresitente'jashi sutuma maima alijuna, siia wisepüresitente niia Püransiko Paülaa Santanterü (Francisco de Paula Santander). Woliwat ounüshi suriiamüin supüla ajutala sukuwaitpaa mmakat Peruu siia akumaja tü mmakat Woliiwia. Tü jeketka mmakat alüwatasu sunain tü aikünaka, ekaa sulü alijunapiapa'a siia sujolojoin tü müliaka ekülapitü. Sutuma nojolüin wanawain sukuwaitpaa tü Woliwariana (Sentüralistaa) siia tü Santanteristaas (Peretalistaas) amojujasu tü makaa; siia sunainmüinjasu tü müliaka sutuma jaamü, müliaka sunain kassa, nojolakaa wanawain sunüiki siia sukuwaitpaa supüshuwale mmakat, tü wenesueelajewai nojotsu sucheküin müinjatu sukuwaitpaa mmakat Wenesueela.

Tü kosiata so'ü juyaa 1826, ni'ipolojekaa Paes niia apakaa suchukuwaje, numaka chaa Wokoota. Supüla sushalai tü makaa, Woliwat Alüwatashi nee sunain juyaa 1828, tairü sunainje tü, Wenesueela ajuitusu suliia Mioü Kolomwia, tü makaa alaatusu so’ü kashii nowiempüre sunain juyaa 1829. Sunain mayoo so'ü juyaa 1830 eitanusu tü Konküresaa Walensiaa (Shiiapünasu outkapüle soou mmakat Wenesueela). Sutuma müin amojujain tü Kolomwia; Wenesueela kachukuwajasu shimiwa müinka wanee mmakat.

Suchukuwaje Mma'ipakat sulü Mmakat Wenesueela[edit]

Maapa poliitika Wenesueelajatü.

Sulü Mmakat Wenesueela ees 23 (Piama shiiki apünuin) mma'ipakat, wanee outkapüle mma, tü shiia alijunapiapa'a Karaakas siia tü repentensia peteral sunainmusuu 311 pasanainka sunain wuin, kayos siia eke ein sulü palaa sotpaa Wenesueela; siia tü mmakat yootaka achirüa tü kowierno Wenesueelajatü, sunulia shiia mma Kuyana. Tü mma'ipakat alüwatasu so'ü sukuwaitpaa shimiwa, ees Kontitusionka Mma'ipakatpüle sumana.

Mma'ipakat

Sunulia Mma'ipakat Alijunapiapa'a Sunulia Alijunapiapa'a
Amasonaas Puetta Ayakuchaa Ansuwaateki Watseloona
Apuure San Petnaanto Apuure Araawat Marakaay
Wariinas Wariinas Woliiwat Alijunapiapa'a Woliwat
Karawoowat Waleensia Kujeere San Katchon
Deltaa Amakuura Tukupitaa Outkapüle Mmakat Karaaka
Patkon Koroo Waarika San Juan Moroo
Laara Watkisimeeta Meerida Meerida
Miraanta Lü Tekes Münakaas Matüriin
Jeketü Espaatta Lü Asünsion Pottukeesa Wanaare
Suuküree Kumanaa Taachira San Küristowat
Türujiiya Türujiiya Yaraküi San Pelipee
Suuria Marakaaya Waarkas Tü Waairaa
Repententensia Mioü Rokee

Suchukuwaje Mma Sunain Wuitaa[edit]

Pico Humboldt 2
SaltoAngel1

Wenesueela antunusu anain ipüna soou Ameerika Uuchimüin, pejesü sunain sulatie Ekuwatoorü; su’umain kontinentala mioüsu.

Pürunteraa[edit]

Wenesueela antirasu sumaa 13 mmakat soou Palaaka Kariwe siia Wuinka Atülantika, tuirua shiia: Sumaa Mma Mulo'usu Ameerikajatü ((Puetta Rikoo siia Mma pasanain sunain Wuin Wirjene); Reinokaa cheje Mmakat Molüko (Kurasaoo, Aruwaa siia tü Kariwe Neerlantes); Mmakat Dominikanat, Püransia (Watalüpee siia Mattinikat) siia Türinitaa je Towaako. Apütasu supüla antana’anain akuwaitpaa, sumaa Kolomwia (430 km), San Küristobal siia Niewet (80 km), Tü Reinokaa Kottusu- Monserat (45 km) Dominikaat (80 km), Santaa Lüsiia (10 km), San Wisente siia Küranadinas (90 km), Küranada (300 km) siia Kuyaana (1150 km).

Soou mmakat antirasu sumaa apünuin mma; suriiamüin Wurasiirü sumaa 2.199 km, wuinpumüin sumaa Kuyaana sumaa 743 km, wopumüin Kolomwia sumaa 2.219 km.

Mma kanainjeka supüla erajaa[edit]

Tü mmakat Wenesueela kanainjesu maima mma supüla erajaa sutuma eke ein, tü mma i'itajusu sunain 9 mma tuirua shiia; mma Andes, Wuinka Marakaaya, Insularü, Uuchipüirüa Pasanainka, Uuchipüirüa Orientala, Mmapapüna Deltaikat, Mma Yanos, Suriiamüin sunain Orinooko siia Uuchipüirüa Korianaa.

Sukuwaitpaa mma kanainjeka Wenesueela[edit]

Tü mma kanainjeka Wenesueela supalüsuu sunain apünuin sa’atawai soou mmakat, chejesü wopumüin chaamüin wuimpeje; tü Uuchipüirüa Andes siia sotpalü wuinka Palaaka Kariwe, tü mma Yanos Wenesueelajatü chejesü sotpaa Orinooko siia alaatusu pasanain sunain mmakat Wenesueela, siia tü Uuchi Masisas soou mma Kuyaana Wenesueelajatü. Palitchon mma kanainka maima sukuwaitpaa sunainjeka müin sain Wenesueela.

Soou Wenesueela tü uuchika akumujasu so'ü akalia Tetsiaria (Terciaria), jayasuu ipüna soou Uuchipüirüa Orientala soou Kolomwia. Tü uuchikalirü chaa wopumüin sunain Wenesueela antusu sutuma tü makaa, palajanusu tü Uuchipüirüa Perijaa chaa pürunteraa sumaa Kolomwia tü sumioüshe shiia 3.750 m. Tü Uuchipüirüa Andes ajalajaka sunain tü Pikoo Woliiwat antusu sumioüshe sunainmüin 4.978 metros. Tü piamasuka Uuchipüirüa shiia mioüshanaka Uuchi sooujeka mma Wenesueela, tü uuchikalirü sotpasuu tü Wuinka Marakaaya, siia su'upüna ees tü washirakaa Petüroolia. Sunainje Wuinka Marakaaya, Uuchipüirüa chaa mma'ipakat Meriida siia Palaaka Kariwe, ashawalasü tü Uuchipüirüa Koroo chaa mma'ipakat Patkon.