Wp/guc/Wayuunaiki

From Wikimedia Incubator
< Wp‎ | gucWp > guc > Wayuunaiki
Jump to navigation Jump to search
Territorio donde tradicionalmente se habla Wayuunaiki

Wayuunaiki (alijunaiki: Idioma Wayuu) shia sunüikipüle tü Pueulo Wayuu (ISO 639-3: guc),yo'otunusu sutuma 400 miraa Wayuu, sunüikipüle wayuu sunainje shi’ika, sulü tü mma’ipakat Wajiira chaa Kolomwiajewai siia soou mma’ipakat Suuria ein Wenesueela, sunüikika sunainjesu Arawaka[1] Sunain Wenesueela tü Wayuunaiki shiia wanee anüiki kajutka sunainje juyaa 1999, nnojoyuliia anaatana anain.

Sunainje juyaa 80, soou mma Wajiira kolomwiana eikünusu Wayuu sunain piama anüiki alijunaiki-Wayuunaiki, akumüjushika atuma tü ekirajaapülee’akuwaitpaa Kamüsüchiwo'u sumaa sutnetse tü kowierno soou Kolomwia siia ayatakaa jünain tü karwon chaa karejonpüna, tü anüikika Wayuunaiki nnojotsu ashajunüin ma'in, joolü ei'paa kanainjeka supüla ashajuna kajamüin anaatetnusu supüla yo'otunüin müinka sumaiwa

Joolü ei'paa wanee karalo'uta sulü wayuunaiki siia alijunaiki, kamanakat pütchii chaamüin Kolomwia siia Wenesueela sunulia shiia ¨WAYUUNAIKI¨ müin yaa akotchajunusu achikiimajaatü niyatain chii ashajüikai kolomwiano, Gabriel Gracias Márquez sumaa tü Po'loo shiikimüin Amiwaa (alijunaiki: Cien años de soledad)

Sunain kashii tisiempüre so’ü juyaa 2011, tü Fundasionko Wayuu Taya kotta’jasü sumaa Microsoft, supüla ee'iyalaaja tü pütchimaajatü sunain Atijalaa sulü anüikika Wayuunaiki, suchiiki apünuinka juyaa sunain ayatawa sumaa kanüiki’püle siia atijaaka sunain atijalaa

Aküjaa achiiki sukuwaitpaa Wayuunaiki[edit]

Sulü tü Aacheemaajatü Wayuu ees leetüra makaa; A, Ch, E, I, J, K, L, M, N, (Ñ), O, P, R, S, Sh, T, U, Ü, W siia Y Küramatikaa Shiia wanee anüiki akülütinantaa (Aglutinante) kajamüin epe'ipajasü tü pütchiika. Tü supüla e'enajaa wayuu toolo münusu (-kai) siia jieyuu (-kat)

Ashajaana sutuma Wayuu[edit]

Toolokai Nnojotsu-tooloin Püruraal
Kanainjeka tü anüikika Chii (Este) Tü (Esta, Esto) Na (Estos, Estas)
Kanainjeka tü a'apajüikai Chiira (Ese) Türaa (Eso, Esa) Nalaa (Esos, Esas)
Nnojotsu-kanainjein Chiisa (Aquel) Tüsaa (Aquella, Aquello) Nasaa (Aquellas, Aquellos)
Watta'lü Chiia (Aquel lejano) Tiaa (Aquello lejano) Nayaa (Aquellos/as lejano)

Tü asakitnaa ¿Ja'raai? sunainmüinsu supüshuwale, müin sain tü (alijunaiki: ¿Por que? o ¿Como?) münusu 'Jamüsu, Jamüshii' siia sumaa (Cuanto tiempo), münusu sutuma Wayuu kaa sumaiwajetü 'jetsüirü, jetsüichi, jetsüina' siia antetnaka 'jetseerü, jetseechi, jetseena'.

Tü Püroo-anuliasü (Pro-nombres) sulü anüiki Wayuu

Toolokai Nnojotsu-tooloin Püruraal
1ª Wayuu/Alijuna Tayakai (Yo masc/toolo) Tayakat (Yo fem/jiett) Waya (Nosotros/as)
2ª Wayuu/Alijuna Piakai (Tú masc/toolo) Piakat (Tú fem/jiett) Jia (Vosotros/as)
3ª Wayuu/Alijuna Niia/kai (El) Shia/kat (Ella) Naua (Ellos/as)

Numerakana sutuma sunüiki Wayuu[edit]

  1. Wanee, Waneshi, Waneshia
  2. Piama
  3. Apünuin
  4. Pienchii
  5. Jarai
  6. Aipirua
  7. Akaratshi
  8. Mekisatt
  9. Mekiettsat
  10. Po'loo
  11. Po'loo waneshimüin. Siia müin yaa, ayatüsu Numerakana sunain tü palajanaka numeraa; eitanusu suchikeje "Po'loo". 12 p. piammüin, 13 p. apünüinmüin, 14 p. pienchimüin, 15 p. jaralimüin, 16 p. aipiruamüin, 17 p. akaratachimüin, 18 p. mekiisalümüin, 19 p. mekietsalümüin.

20 Piama shiiki, suchikeje awanajasu anainmüin "Shiiki", tü makaa eitanusu palajana sünain palajanaka numeraa, müin 30 (Apünuin Shiiki) siia anainmüin supüshuwale.

100 Po'loo Shiikimüin

Achikii'makaa[edit]

  1. Mansen, Richard y David Captain (2000) "El idioma wayúu (o guajiro)"; María Stella González de Pérez y Mª L. Rodríguez de Montes (eds.) Lenguas indígenas de Colombia: una visión descriptiva: 795-810. Bogotá: Instituto Caro y Cuervo.

A’ttaalee Emüinree[edit]